Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Nämä yksityiskohdat Asuntomessuilta kopioisin suoraan omaan kotiin

Lupasin teille aiemmin esitellä vähän lisää Porin Asuntomessujen kuvasaldoani. Messut tulivat harvinaisen tutuiksi, sillä kirjoitin messuartikkeleita Maikkarille koko kesän. Nyt messut ovat ohi, mutta ideoita ja yksityiskohtia pääsee tietysti tiirailemaan vielä kuvista. Nämä messuilla nähdyistä ratkaisuista kopioisin itsekin omaan talooni, jos joskus rakennamme…

Korkeat tilat

Olen onneksi päässyt nauttimaan kahden kerroksen korkuisesta olohuoneesta tässä nykyisessä kodissanikin. Olen tajunnut, etten viihtynyt aiemmassa 80-luvun rivariasunnossamme osaksi siitä syystä, että sen alakerta oli niin pahuksen matala. Pystyin melkein koskemaan kattoon varpaille nousemalla, ahdistavaa. Olohuoneen päällä on näin tietysti aivan tyhjää tilaa, mutta siellä pystyy paremmin hengittämään henkisesti 🙂

Sisäikkuna

Korkean olohuoneen kanssa ihan täydellinen ratkaisu on yläkerran yhden seinän avaaminen ikkunaksi. Tämä ratkaisu on myös meillä käytössä. Teetimme omaan taloomme sisäikkunan itse, se ei siis kuulunut talopakettiin. Olemme monesti miettineet, kuinka erilainen koko asunto olisi, jos sisäikkunaa ei olisi. Yläkerran huone olisi pimeä koppi, jossa kukaan tuskin viihtyisi. Nyt se on valoisa huone, josta näkee suoraan olkkariin ja vielä olkkarin korkeista ikkunoista ulos. Tuossa kuvan messukohteessa on sama systeemi, mutta ikkuna on matalampi. Tuo ratkaisu sopii toki lapsenhuoneeseen paremmin.

Kehyslasiseinä

Messuilla näkyi muutamiakin esimerkkejä trendikkäistä lasiseinistä, joita ympäröi mustat kehykset. Kuinka erilaiselta tuo kuvan eteistila näyttäisikään, jos lasiseinän tilalla olisi tavallinen umpiseinä ja -ovi. Lasiseinät tuovat avaruutta ja näyttävät upeilta. Haluan kotiini mahdollisimman vähän umpiseiniä!

Woodio-allas

  

Törmäsin tiedotteeseen Woodiosta, uudesta kotimaisesta desigyrityksestä (joka valmistaa kylpyhuoneen altaita uudesta materiaalista)  juuri ennen messujen alkamista ja innostuin heti. Vielä enemmän innostuin, kun näin Coco Sweet Dreams -blogin Hennan uuden talon toiletissa tuon altaan tummansävyisenä, ihan superkaunis. En oikeastaan niin välitä tuollaisista kuppimaisista, pöytätason päällä olevista altaista, mutta ehkäpä Woodion valikoima kasvaa tässä vuosien mittaan. Woodion käyttämä matsku on siis maailman ensimmäinen vedenkestävä puukomposiitti, joka on yhdistelmä puuhaketta ja hartsia. Altaat ovat ekologisia ja täysin kierrätettäviä ja niiden hiilijalanjälki on selvästi pienempi kuin perusposliinisilla kylpyhuoneen kalusteilla. Kuvassa oleva kylppäri ei muuten ole makuuni, mutta nuo Woodion altaat kiinnostavat isosti!

Aamiaiskaappi

Aamiaiskaapit olivat iso trendi jo Mikkelin messuilla, mutten silloin vielä hoksannut, mikä niissä niin paljon viehättää. Yllä olevan kuvan perusteella aamiaiskaapin hienoutta ei tajuakaan, mutta sitten kun ajattelee näppärien ovien taakse kaikki kahvinkeittimet, blenderit ja leivänpaahtimet rumine johtoineen, alkaa jo tajuta homman jujun, vai mitä? Olisi ihanaa saada kaikki epäesteettinen roina tarvittaessa piiloon.

Kodinkoneet korkealla

Tavanomaisissa taloratkaisuissa osa kodinkoneista on aivan typerällä korkeudella. Miksi esimerkiksi käytetyin kone eli tiskikone on maanrajassa, missä sitten joutuu selkä vääränä työskentelemään? Tulevaan taloni haluan uunin ja tiskikoneen työskentelykorkeudelle. Jos oikein panostaisin ja tilaa olisi, hankkisin kaksi tiskikonetta. Tiskejä voisi sitten siirellä kahden koneen välillä eikä tarvitsi kiikuttaa eniten käytettyjä astioita jatkuvasti kaappeihin.

Upotetut pönttö ja suihkut

Rakastan sulavia linjoja ja kaikenlaisten putkien ja turhien pömpelien piilottamista. Seinään upotetusta WC-pöntöstä olen aina haaveillut ja seuraavaan kotiin haluan sellaisen! Rakennusinsinööriystäväni vain muistutti, että noiden kanssa saa olla tosi tarkkana ja antaa vain parhaimpien ammattilaisten hoitaa asennuksen. Yllä olevan WC:n ilme on muutenkin mieleeni. Katon kapea rima ja pienen pieni harmaa lattialaatta ovat aivan ihania. Olisin vain valinnut persoonallisemman altaan.

Integroidut jääkaappi ja pakastin

Tästä ratkaisusta en enää luopuisi. Meidän nykyisen kotimme talopakettiin kuului tietysti perusvalkoinen jääkaappi ja viereen tönöttämään samanlainen pakastin, mutta päätimme tuhlata hiukan ylimääräistä rahaa integroituihin versioihin. Jääkaappi kun on minusta rosterisenakin talon rumimpia kalusteita.

Rimaseinä

Ihastelin jo Mikkelin messuilla yhten kohteen upeaa rimaseinää. Yllä olevassa kuvassa rima on vain kylppärissä ja saunassa – näyttää upealta! En tosin tiedä olisiko tuossa lookissa kyllästymisen vaara. Myös tumma kuusiokulmiolaatta on edelleen upea.

Näyttävä laatta saunassa

Olen alkanut tykätä tosi pelkistetyistä, perinteisistä saunoista kaikkein eniten. Vaalea puu olisi aivan ehdoton valinta, en tykkää mustista saunoista enää yhtään. Tuo näyttävä lattialaatta saunassa voisi olla aika persoonallinen idea, varsinkin jos sauna olisi muutoin ihan simppeli.

Pihasauna

Monissa messukohteissa oli aika ihana pool house -/ vierasmajatyyppinen ulkorakennus, josta löytyi myös sauna. Jos joskus rakentaisin, tontti olisi tarpeeksi iso ja budjetti sopiva, haluaisin pihaan erillisen rakennuksen, missä olisi vierashuone ja kylppäri saunoineen. Kahta rakennusta yhdistäisi iso terassi. Saunaa ei tarvitsi minusta olla päärakennuksessa ollenkaan.

Aistiesteettömät ratkaisut

    

Kirjoitin aistiesteettömästä Talo Haltiattaresta niin blogiin kuin Maikkarillekin. Kiinnostuin rakennus- ja sisustustavasta tosi paljon ja se alkoi kuulostaa todella houkuttelevalta. Minun on erityisherkkänä vaikea palautua päivän aistikuormituksesta ja olisi hienoa, kun koti olisi tarkoin suunniteltu niin, että siellä voi lepuuttaa kaikkeja aistejaan. En halua tulevaan kotiini mitään kiiltäviä pintoja ja jos rakennan, materiaali on puu, vaikka olenkin aiemmin haaveillut kivitalosta.

Isot ikkunat

  

Ikkunoita pitää olla mahdollisimman paljon ja niiden pitää olla mahdollisimman isoja. Olohuoneessa ja makkarissa saisi minusta olla mahdollisimman paljon koko seinän korkuisia ikkunoita. Haave olisi, että seuraavasta makkaristamme näkisi heti ulos, kun avaa silmänsä aamulla. Yllä olevan kuvan kohteessa on aivan täydellinen jokinäkymä sängystä ♥ Se muuten vasta olisikin ultimate dream: koti veden äärellä. Mieluiten meren. Mutta sellaisesta en uskalla edes haaveilla.

Helppohoitoinen piha

Joku toimittaja kummasteli messualueen pieniä pihoja, mutta minusta vähänlainen nurmialue pihassa on suorastaan tavoiteltava tilanne! En tarvitsisi suurta pihaa, tärkeintä olisi että terassi olisi iso ja se ympäröisi vaikka koko taloa. Talon seinustoilla voisi sitten olla vihreää, mutta mahdollisimman helppohoitoista. Meillä oli aiemmassa asunnossamme ihan liian suuri piha, vaikka joku muu voisi sanoa sitä pieneksi. Kauheasti nurmikonleikkuuta, haravointia ja lumenluontia, buu.

Ihania yksityiskohtia

Keräsin lopuksi vielä kauniita sisustusyksituiskohtia messutaloista. Suuri ja näyttävä maalaus olisi muun muassa haaveissa…

Kuka olisi arvannut, että Himmeli voisi näyttää noin kivalta!

 

Tuo Vitran Akari-lattiavalaisin on tällä hetkellä suurin valaisinhimotukseni! En voi vastustaa design-valaisimia ja -tuoleja.

 

Tämä makkari oli yksi messujen kauneimmista! Tuo jalkopään peittävä päiväpeite on ihana.

Näyttävä kasviaiheinen tapetti keittiössä on aika persoonallinen ja upea ratkaisu! Olen ihaillut aiemminkin kukkatapettia tuttavani muutoin modernissa keittiössä.

Kuka sanoo, ettei parkettia voisi olla myös seinällä? 😀

Niistä näkymättömistä pömpeleistä puheen ollen: yllä olevassa kuvassa liesituuletin on tuossa lieden keskellä. Kuvan etualalla on pöydästä nouseva pistorasia. Ah, esteetikko nauttii kun kehitys kehittyy.

OSA KUVISTA TOMI GLAD / ASUNTOMESSUT

Kiehtova Krakova – minne mennä, kuinka liikkua, mitä syödä?

Keräsin teille meidän kolmen päivän Krakovan-reissumme perusteella pienen vinkkilistan. Tämä on nyt siis vain meikäläisten näkövinkkelistä ja melko vähänlaisesta kokemuksesta – kaupunki tarjoaa paljon, paljon muutakin nähtävää, koettavaa ja syötävää. (Pahoittelut kököistä kännykkäkuvista, en malttanut yhtään keskittyä kuvaamiseen).

Liikkuminen

Varasin matkamme Expedian kautta melko myöhään eikä suoria lentoja muistaakseni ollut tuolloin enää tarjolla haluamillemme päiville. Lensimme siis Lufthansalla Frankfurtin välilaskulla, mikä nyt on aika hölmöä, kun Krakova on niin lähellä. Finnair ja Norwegian lentävät kuitenkin kaupunkiin suoraan, joten kannattaa suosia niitä, mikäli mahdollista. Norskilla on tosin myös välilaskullisia lentoja Krakovaan.

Expedian kanssa kävi kummallinen sattumus. Aloin nimittäin katsella matkoja jo hyvissä ajoin, ehkäpä paria kuukautta aikaisemmin. Tuolloin sivusto näytti yhden henkilön kahden yön matkan kokonaishinnaksi noin 300 euroa, kun filtterissä oli neljän ja viiden tähden hotellit. Hinta pysyi samana aina kun menin uudelleen Expedian sivuille katsomaan matkoja. Kun sitten viimein aloin varata matkaa, päätin vielä tsekata hinnan netin incognito-tilassa, jotta en olisi sivustolle palaava vaan uusi kävijä. Näinhän aina neuvotaan tekemään, jottei sivusto nosta hintoja sitä mukaa, kun siellä käy vähän väliä katsomassa samaa matkaa. Äimistys oli melkoinen, kun Expedia näytti matkan hinnaksi incognito-tilassa yli 600 euroa per henkilö! Emme olisi edes voineet lähteä sillä hinnalla. En siis tiedä, olisiko matka tosiaan maksanut sen verran, jos olisin alkanut katsella matkoja vasta siinä vaiheessa. Expedia kuitenkin piti minulle sitä parin kuukauden takaista hintaa, jonka lupasi (?) Tämä oli ihmeellistä siitäkin syystä, että aina neuvotaan selaamaan matkoja salatussa tilassa. Mutta meille siitä, että selasin pari kuukautta ihan omana itseäni oli selvästi etua? Onko jollekin muulle käynyt näin?

Lentokentältä kaupunkiin kannattaa liikkua junalla. Se on nimittäin varsin nopea ja edullinen tapa. Juna oli keskusrautatieasemalla vartissa ja siitä kävelimme vanhaan kaupunkiin (Stare Miasto). Emme käyttäneet matkallamme kertaakaan taksia, vaikka niidenkään hinnat eivät varmastikaan päätä huimaa. Takaisin lentokentälle menimme bussilla, koska se sattui lähtemään juuri silloin kun olimme asemalla, mutta matka kesti pidempään, reilut puoli tuntia muistaakseni. Juna- ja bussiliput voi ostaa automaateista, joita on liikennevälineiden sisällä.

Itse kaupungissa suosittelen sähköautoa nähtävyyksien katseluun. Krakovassa on kiva kävelläkin ja etäisyydet ovat lyhyitä, mutta meillä eivät enää kolmantena päivänä jalat kantaneet helteessä. Niinpä päätimme lentoa odotellessamme lähteä vielä kiertämään Kazimierzin kortteli ja Podgorzen vanha gettoalue sähköautolla. Näitä ajeluita on tarjolla joka kadunkulmassa ja niistä joutuu pulittamaan (ainakin Krakovan muuhun hintatasoon nähden) hiukan enemmän (35 euroa tunnilta per henkilö). Kyseessä ei siis ole mikään tavallinen sähköhenkilöauto vaan sellainen pitkänmallinen golf-auton näköinen vempele, jossa on kuski. Jotkut kuskeista toimivat itse oppaina, mutta meille soitettiin kaiuttimista (suomeksi!) opastus.

Kazimierziin kannattaa ehdottomasti lähteä kiertämään myös jalan, mutta vähän kauemmas Podgorzeen oli mukava mennä autolla. Se on suurimmaksi osaksi melko rujoa teollisuusaluetta, mutta toisaalta siellä on pari paikkaa, jotka Krakovan-matkaajan on pakko nähdä: Geton sankarien aukio (jonka laidalla on myös kuuluisa Apteka pod Orlem) sekä tietysti Oskar Schindlerin tehdas. Juutalaiset siis suljettiin ennen kammottavia keskitysleirejä gettoon muurien sisäpuolelle karmeisiin oloihin. Heitä auttoivat muiden muassa Apteka pod Orlemin apteekkari Tadeusz Pankiewicz, joka esimerkiksi toimitti geton juutalaislapsille rauhoittavia lääkkeitä, jotta nämä pysyisivät hiljaa Gestapon hyökkäysten aikaan. Oskar Schindlerin taas onnistui pelastaa yli tuhat juutalaista keskitysleireiltä sulkemalla heidät tehtaaseensa.

Majoitus

Hotelliyöpyminen on Krakovassa ja muutenkin Puolassa suht edullista. Asuimme matkan ajan kolmen tähdet Pergamin Royal Apartmentissa. Nyt en äkkiseltään löytänyt erittelyä, mistä olisi selvinnyt hotellihuoneen hinta, mutta matkamme maksoi siis yhteensä noin 580 euroa, mikä sisälsi siis lennot kahdelle hengelle ja kahden yön yöpymisen hotellissa. Olimme tyytyväisiä melko simppeliin mutta siistiin hotelliimme, sillä emme siellä luonnollisestikaan viettäneet paljon aikaa. Ainut miinus olivat erilliset sängyt (joita ei siis edes voinut vetää yhteen). Meillä oli lennoillamme istumapaikat eri riveillä ja sitten vielä erilliset sängyt – melkein voisi luulla, että joku pilaili ensimmäistä kertaa moneen vuoteen kahdestaan ulkomaamatkalla olevien pienen lapsen vanhempien kustannuksella.

Parasta hotellissa oli ehdottomasti sijainti. Ovelta oli muutama kymmenen metriä vanhan kaupungin keskusaukiolle (Rynek Główny), joten se oli siis aivan ytimessä. Seuraavaksi voisin ehkä majoittua trendikkäässä ja kiinnostavassa Kazimierzissa, mutta ensimmäisellä kerralla oli mahtavaa päästä asumaan kauniin vanhan kaupugin sydämeen ja hulinaan.

Syöminen

Syöminen ja juominen hienoissakin paikoissa oli ilahduttavan edullista. Toisen päivän illallisemme Tripadvisorin kehumassa paikassa kustansi yhteensä noin 50 euroa ja tähän kuului kolme alkuruokaa, kaksi pääruokaa, isot oluet ja karahvi valkoviiniä. Vaatimattomimmissa paikoissa olisi luonnollisesti päässyt vielä paljon halvemmalla.

Me suuntasimme ensimmäisenä iltana Czarna Kaczka – The Black Duck -nimiseen ravintolaan vanhassa kaupungissa.  Jaakko bongasi sen Tripadvisorista ja halusi kokeilla. Kyseessä on pieni ja tunnelmallinen paikka, missä on loistava palvelu. Ruoka oli hyvää ja hinnat edulliset. Täytyy kehaista myös aamupalapaikkaa, johon suuntasimme kolmantena päivänä, vanhassa kaupungissa tämäkin: Bistro Bene by Tomasz Lesniak. Supersymppis sisustus ja valloittava puutarha sisäpihalla! Aamupalalista oli monipuolinen ja syömäni täytetty bagel aivan älyttömän hyvä.

Puolassa kannattaa syödä dumpligseja eli pierogeja. Jos ei maista muuta perinneruokaa, niin näitä on ihan pakko tilata. Minä otin niitä heti ensimmäisellä illallisella ja tykkäsin paljon! Pierogit ovat siis sellaisia mykymäisiä pikkupiiraita, joiden sisällä voi olla mitä vain. Söin itse aivan älyttömän hyviä pierogeja Old Town Restaurant Wine & Bar -ravintolassa – ne oli täytetty pinaatilla ja fetalla, nam!

Tekeminen

Me menimme Krakovaan siksi, että halusin viedä Jaakon Auschwitziin, jonne on noin tunnin ajomatka Krakovasta. Se onkin minusta ensisijainen kohde Krakovan-kävijälle, mutta vaatii tietysti aika paljon aikaa. Meidän opastettuun matkaamme meni seitsemisen tuntia ja tähän sisältyivät siis ajomatkat ja sekä Auschwitz 1:n että 2:n (Birkenau) kiertäminen. Tästä retkestämme kirjoitan vielä myöhemmin lisää.

Minulle suositeltiin retkikohteeksi myös Wieliczkan suolakaivosta, mutta tuokin olisi ollut pidempi reissu, joten sitä emme ehtineet tehdä. Ehkä ensi kerralla! Muutoin kiersimme Krakovaa jalan ja näimme ulkoa päin tärkeimpiä nähtävyyksiä Mariankirkosta Wawelin linnaan ja sen lohikäärmeluolaan. Vanhan kaupungin keskustoria  ympäröiviin ravintoloihin ei ehkä kannata mennä illalliselle (hinnat ovat normaalia korkeammat enkä menisi takuuseen laadusta) mutta siinä voi syödä kevyen lounaan tai jäädä illalla vaikka jälkkäridrinkeille. Samalla kuulee, kun Mariankirkon tornista kajahtaa tasatunnein trumpettisoolo. Tähän liittyi jokin historiallinen tarina, jota nyt en kuolemaksenikaan muista.

Rynek Głównyn keskellä on valtava vanha rakennus, Verkahalli, minne halusin käymään, sillä siellä kerrottiin olevan myynnissä paikallisia käsitöitä ja erilaisia matkamuistoja (muun muassa paljon meripihkakoruja). Hallin sisällä oleva tori oli kuitenkin pettymys, sillä suuri osa myytävistä kamoista tuntui tulleen samalta tursitikrääsätehtaalta. Harmittaa kun oikeat käsityöläiset joutuvat turistipaikoissa ahtaalle, kun paikalle pamahtavat halpaa Kiina-krääsää kauppaavat myyjät…

Vaikka olenkin melkoinen turre, kun sille päälle satun ja haluan kiertää pienen opaskirjaseni ja kameran kanssa kaikki nähtävyydet, niin sanoisin että Krakovassa oli ihanaa vain kävellä ympäriinsä ja fiilistellä. Kannattaa kävellä summamutikassa johonkin lukuisista kirkoista ja hämmästyä siitä, millaista loistoa voikaan löytyä ulkoa vaatimattomamman kirkon sisältä.

Aiemmin mainitsemani Kazimierzin kaupunginosa on ehdottomasti käymisen arvoinen. Se on kaikessa rosoisuudessaan todella kiinnostava ja persoonallinen paikka. Sen sydämessä on tunnelmallinen, aukiomainen Szeroka-katu, jonka varrella on monia juutalaisravintoloita ja synagogia. Tällä kadulla kuvattiin kuulemma Schindlerin listaa.

Kuka on käynyt Krakovassa? Mitä pidit paikasta?

Kesän kohokohtia: symppis Minifarmi

Kerroinkin teille jo vuosi sitten sympaattisesta kotieläinpiha Minifarmista Kuullaalla (Ulvilassa). Meillä on ollut koko kesän toiveissa vierailla samassa paikassa, mutta vasta nyt kesän käännyttyä jo elokuuhun, ennätimme hurauttamaan puolen tunnin ajomatkan Harjavallasta Kullaalle. Paikka oli, jos mahdollista, vieläkin ihanampi nyt! Siellä oli uusia eläimiä ja tilan isäntä ja emäntä kertoilivat niistä paljon. Käymme usein myös pääkaupunkiseudun eläintiloilla, mutta tämä on intiimiydessään paljon mukavampi paikka.

Ehdoton suosikkimme oli villisika, joka oli tullut tilalle toiselta tilalta, joka kasvattaa villisikoja lihaksi. Minifarmilla possua ei lihoiksi panna ja hyvä niin: se käyttäytyi aivan kuin koira. Erika innostui kokeilemaan sen karheaakin karheampaa turkkia ja se kellahti saman tien kumoon kuin koiraystävämme ja sulki silmänsä rapsuttelujen nautinnosta. Sama sika oli kuulemma vielä vähän aikaa sitten kulkenut ihmistä peläten pitkin seiniä. Ja siinä se nyt makoili silmät suljettuina meidän siliteltävänä.

Tilan hauskimpiin hahmoihin kuuluu edelleen myös Vilma-labbis. Kun pysäköimme pihaan ja avasin auton oven, tunsin heti jonkun tuuppivan nenällään reittäni. Vanha kamumme Vilmahan se siinä 🙂 Erikoisuutena tilalle oli tullut neljä kummitussirkkaa! Ne näyttävät ihan huojuvilta lehdiltä ja oli hienoa päästä tutustumaan niihin ihan läheltä, kun tilan isäntä tuli esittelemään niitä meille.

MiniFarmilla kannattaa ehdottomasti käydä, kun haluaa tutustuttaa lapset maatilan eläimiin. Minusta on kiva nähdä kun tyttö haluaa ihan pelotta rapsutella niin hevosta kuin possujakin. En tiedä, mistä omat pelkoni ovat peräisin, mutta minua ei saa hevosen lähelle ja vähän jopa jännitin villisian silittämistä. Tyttö ainakin tottuu tätä menoa moniin eläimiin 🙂

Sisäänpääsymaksu Minifarmille on seitsemän euroa ja alle 2-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Se on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin kello 11-17. Osoite on: Järventaustantie 582, 29340 Ulvila.

 

Ulpu-heppa on tullut tilalle huonoista oloista ja se on edelleen lihotuskuurilla 🙁