Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Hykerryttävä blogi, symppis sarjauutuus ja muut viime aikojen parhaat

Paras ruoka

Ruoka jolta kukaan somea selaava ei ole voinut välttyä! Tuntuu, että tätä tekee nyt ihan jokainen. No onhan se uunifetapasta vain ihan ässä! Todella helppo, simppeli mutta kuitenkin herkullinen. Tätä on nyt väännetty jo muutamasti ja aina vain maistuu. Ihanaa, että saatiin yksi lisäruoka todella suppeaan arkisapuskarepertoaariin. Tätä voi jatkossa tehdä aina, kun ei keksi, mitä syötäisiin. Pitäisi muuten kokeilla myös vegaanifetalla. Alkuperäinen ohje löytyy Liemessä-blogista.

Paras blogi

Aika huippua, että Antti Holma tuli meidän blogitalliin uudella Harpunsoittajan vaimo -blogillaan! Olen Holma-fani ja kulutan kaikkia hänen kanaviaan: katsoin säntillisesti hänen IG-livensä, kuuntelen podcastia, luen kirjat ja haluan pysyä kärryillä kaikesta, mitä hän tekee. Huumorini menee niin täsmällisesti yksiin hänen juttujensa kanssa, etten halua jäädä mistään paitsi. Ihan mahtavaa, että hänellä blogi ja vielä meillä!

Paras dokkari

Tältäkään hypetykseltä ei ole voinut välttyä, jos somea selailee yhtään ahkerammin. Nimittäin Netflix-dokkari surullisenkuuluisasta Fyre Festivaalista. Muistan uutiset peruuntuneesta luksusfestarista, mutten kiinnittänyt siihen aikanaan sen kummempaa huomiota. Katsoin kuitenkin dokkarin siskon suosituksesta, ja se sai kyllä leuan loksahtamaan auki. Hommahan meni sen verran pahasti pieleen, että festarin puuhamies Billy McFarland tuomittiin törkeästä petoksesta vankeuteen. Kannattaa katsoa, vaikkei mitkään luksusfestarit aiheena kiinnostaisi. Dokkari on tehty todella taiten ja saa takuulla jokaisen pohtimaan, että miten ihmeessä moinen sekoilu on ollut mahdollista!

Paras sarja

En muista, mistä keksin alkaa seurata This Is Us -jenkkisarjaa, mutta onneksi aloin! Sarja on juuri sitä, mitä kaipaan iltoihini just nyt. En halua spoilata mitään, joten tyydyn vain sanomaan, että jos laadukas perhedraama kiinnostaa, katso tätä. Ekan jakson lopussa on mahtava yllätysmomentti, josta koko sarjan juju itse asiassa paljastuu. Sarjaa voi katsoa Ruudusta, sinne tulee aina torstaisin kaksi uutta jaksoa.

Paras kokemus

Kävin keskiviikkona ensimmäistä kertaa syyhygienistillä ja kokemus oli yllättävän kiva! Olen käynyt aina ennen kerran vuodessa hammaslääkärillä, mutta lääkärini sanoi, että voisin käydä vain parin vuoden välein, koska en saa reikiä. Hammaskivi täytyy kuitenkin poistaa, joten siksi suuhygienistin pakeilla käynti voisi tulla kyseeseen. Päätin siis skipata tänä vuonna lääkärin ja varasin hygienistin ajan Bulevardin Oralilta. Minulla on ollut lievä hammaslääkäripelko, mutta jostain syystä en osannut jännittää suuhygienistiä. Hampaat putsattiin aivan viimeisen päälle enkä joutunut makaamaan penkillä jännittyneenä kuin viulunkieli, olen siis todella tyytyväinen.

Kotihäpeä piinaa minuakin

Olen kärsinyt kotihäpeästä niin kauan kuin muistan. Meillä oli lapsuudenkodissa paljon tavaraa joka paikassa eikä siellä siksi näyttänyt koskaan kauhean siistiltä. En ole edelleenkään mikään minimalisti, joten kodillamme on tapana räjähtää, jos en ole jatkuvasti panemassa tavaroita paikoilleen. Tämän lisäksi en useinkaan jaksa tai viitsi järjestellä. Haluan tehdä vapaalla ajallani yleensä jotakin aivan muuta kuin siivota.

Tämä aihe tuli mieleeni, kun Maria Veitola puhui siitä Vappu ja Marja Livessä. Marja Hintikka mainitsi asiasta myös Facebook-sivuillaan ja linkkasi postauksen yhteyteen Meidän Perhe -lehden jutun, siitä kuinka häpeä kodin sotkusta estää monia kutsumasta vieraita. Jutussa ammattijärjestäjä Ilana Aalto sanoo, ettei häpeä liity pohjimmiltaan sotkuun, vaan siihen kelpaako sellaisena kuin on.

Jutussa sanoataan, että kulttuurissamme kodin siisteys on eräänlainen kunnollisen ihmisen mittapuu ja moni luulee olevansa ainoa, jonka kodissa on kaaos. Aalto muistuttaa, että tämä on harha, sillä vierailemme usein siisteissä kodeissa. Kenties siksi, että ne kodit on siivottu ennen vierailuamme! Onhan meilläkin yleensä oikeinkin siistiä, kun saamme vieraita. Tietysti on olemassa myös monicagellereitä, jotka pitävät kotinsa aina siistinä, ihan itseään varten.

Puhumattakaan siitä, millaisen kuvan some antaa! Somessa kaikilla on täydelliset kodit! Meilläkin! Meidän 99 prosenttia ajasta totaalikaaoksessa oleva kotimme on esitelty kahdessa sisustuslehdessä, lukuisissa blogipostauksissa ja Instagram-kuvissa – ilman niitä sotkuja tietenkin.

Todellisuudessa vaatehuoneessamme on IKUISUUSKASA. Epämääräinen kasa vaatteita ja tavaroita, jotka odottavat kierrätykseen päätymistä. Työpöytäni suhteen olen antanut jo periksi ja siirtynyt läppärin kanssa sohvalle. Olohuoneen daybed on päästä päähän täynnä pyykkejä, leluja ja kasseja, joiden sisältöä kukaan ei tiedä.

Kasoja, kasoja ja kasoja. Tältä meillä näyttää oikeasti.

Toivoisin jompaa kumpaa ominaisuutta: sitä, että nauttisin järjestyksen pitämisestä tai sitten sitä, etten välittäisi sotkusta. Se, etten jaksa pitää järjestystä ja se, että sotku ahdistaa minua, on sen sijaan aika paha yhdistelmä.

Huomaan itsekin uskovani tuohon perinteiseen ennakkoluuloon sotkuisen kodin asukkaasta. Yhdistän kodin järjestyksen sellaiseen yleiseen elämänhallintaan. Että jos koti on kunnossa, ei kärsi kaaoksesta millään muullakaan elämän osa-alueella. Kalenteri on reilassa, on tasapaino työn, perheen ja vapaa-ajan välillä, ja elämä on ylipäätään organisoitu. Kun koti on kuin pommin jäljiltä, ajattelen että sen kodin asukas on vain ihan pommi itsekin. Tai oikeastaan en edes tiedä, ajattelenko niin kenestäkään muusta kuin itsestäni.

Olen ankara itseäni kohtaan ja minun on vaikea hyväksyä heikkouksiani. Minulla on myös taipumusta voimakkaaseen häpeän tuntemiseen. Ei siis mikään ihme, etten siedä olematonta järjestyksenpitotaitoani ja sotkuinen koti hävettää minua.

Päätin kuitenkin vastaisuudessa pyrkiä hyväksymään itseni sellaisena kuin olen ja kotimme sellaisena kuin se on. Hyväksyminen vie huomattavasti vähemmän voimia kuin se, että yrittäisin väkisin olla toisenlainen ihminen. Minusta ei tule himosiivoavaa minimalistia, vaikka kuinka yrittäisin. Meillä vierailevat saavat siis niin ikään hyväksyä tämän ja sietää sotkumme.

Ollaan armollisempia itsellemme ja kodeillemme! Ollaan KOTIPOSITIIVISIA! Kaikki kodit ovat ihania sellaisina kuin ne milloinkin sattuvat olemaan.

Superkehuttu kahdenkympin mekko!

SISÄLTÄÄ MAINOSLINKKEJÄ

Pakko kehua vielä erikseen PikkuSetin jätskimekkoa, jonka ostin Weecosin alesta jokin aika sitten. Mekko oli ekaa kertaa päällä sunnuntaina ristiäisissä ja sai kosolti kehuja! Pikkuinen oli itsekin silminnähden ylpeä suloisesta mekostaan, ja vauhdikkaat leikit serkkupoikien kanssa onnistuivat siinä hyvin.

Minusta hauska mekko sopii niin arkeen kuin juhlaan. Se ei ole liian virallinen vaan just ihana lapselle! Matsku tuntuu mukavalta päällä (95 % orgaanista puuvillaa ja 5 % elastaania) mutta frillahihat tuovat tyyliin kuitenkin juhlavuuttakin.

Mekko kustansi tosiaan Weecosin alessa alle 20 euroa eikä alkuperäinen hintakaan ollut ollenkaan paha (alle 25 e). PikkuSetista tuli heti suosikkimerkkejäni: ihania kuoseja, edulliset hinnat, Öko-Tex 100 -sertifiointi ja ekologiset arvot.

Tekisi mieli ostaa myös bansku- ja lakukuosia…

VALKOINEN LAKUMEKKO // LAKUNEULE // MUSTA FRILLAHIHAINEN PAITA // LAKULEGGINGSIT // VIHREÄ T-PAITA // BANAANIPAITA

En oikeasti tiedä, miten tämä on oppinut poseeraamaan. Itse olen nykyisin harvoin kameran edessä enkä kyllä näyttele voitonmerkkejä 😀