Iina heitti minua tovi sitten varsin haastavalla (ja aikaa vievällä, phuuuh) haasteella. Kerron seuraavaksi 11 asiaa, joita lukijani eivät (ehkä) minusta tienneet. Olen pitänyt blogia tosiaan ammoisista ajoista lähtien ja jos joku on pysynyt mukana nämä seitsemän vuotta, hän todennäköisesti tietää minusta ihan kaiken! Yritän kuitenkin muistella, mitä asioita en olisi kertonut. Toisaalta ainoastaan Mutsieta lukeneet eivät tiedä minusta vielä juuri mitään…
11 asiaa, joita et tiennyt minusta:
1. Olen vetäytyvä erakko. En kaipaa seuraa hirveän usein vaan nautin työpäivän jälkeen siitä, että saan olla ihan vain kotona. Tosin miehen seura vaikuttaa tähän, onhan minulla sentään hänet 😀 Ehkä kävisin vähän useammin jossakin, jos asuisin yksin. Olen ollut aina ujo ja saatan vaikuttaa erityisesti ulkopuolisen silmään joissakin tilaisuuksissa kylmältä ja etäältä, mutta se ei ole totuus minusta. Koen olevani empaattinen ja välittävä ihminen.
2. Epäoikeudenmukaisuus aiheuttaa minulle unettomuutta. Olisin todennäköisesti paljon onnellisempi, jos lähtisin Facebookista enkä lukisi esimerkiksi nettijuttujen kommenttiosioita. Keskustelupalstoilta sentään tajuan pysyä pois, mutta toisinaan tulee vilkaistua, millaista aivoripulointia tapahtuu nettiuutisten kommenteissa (virhe!). En kestä vähääkään ihmisten rasistisia, tai muutoin suvaitsemattomia ja sivistymättömiä avautumisia sosiaalisissa medioissa. Esimerkiksi tasa-arvoisesta avioliittolaista äänestämisen aikaan kävin aika kierroksilla. Lähden aina puolustamaan ihmisiä ja taistelemaan tuulimyllyjä vastaan, ja koko aihe menee aina niin ihon alle, että alan ihan tosissani surra, kuinka pikkusieluisia, suvaitsemattomia ja kaikin puolin karseita ihmisiä tämä maailma päällään kantaakaan. Pikkuhiljaa olen onneksi tajunnut vain esimerkiksi piilottaa Facebook-fiidiltäni aivopierupostaukset, etten koe himoa väitellä imbesillien ihmisten kanssa (en ole itsekään täydellinen, kohtelen suvaitsemattomasti imbesillejä). Pitäisi muuten myös tehdä kunnon karsinta Face-kavereihin. Poistolistalle esimerkiksi kaikki MV-lehden juttuja jakavat pösilöt.
3. Ennen toimittajan uraani olen työskennellyt kaikenkirjavissa hommissa. Muun muassa opetuspelien sisältösuunnittelijana, herne- ja perunapelloilla, lehdenjakajana, H&M:n myyjänä ja Harjavallan kuparitehtaan kuonakasojen ruohonkylväjänä. Olen tehnyt myös sijaisopettajan töitä ala- ja yläkouluissa sekä lukiossa. Pääosin olen opettanut äidinkieltä, mutta joskus muistan olleeni jopa kemianopettaja! Sijaispestit olivat sikäli opettavaisia, että pystyn sanomaan varmuudella, ettei minusta koskaan voisi tulla opettajaa. Noissa nuoruuden hanttihommissa olen kuitenkin oppinut vahvan työmoraalin.
4. Myös opinnoissa minulla on melko erikoinen kattaus. Opiskelin yliopistossa pääaineena suomen kieltä ja vaikka tiesin lukiosta asti haluavani työskennellä toimittajana, en keräillyt sivuaineita tätä päämäärää kohti. Visuaalinen journalismi Taikissa oli ainut varsinaisesti toimittajan työhön liittyvä sivuaineeni. Muuten opiskelin esimerkiksi kotimaista kirjallisuutta, uskontotieteitä ja naistutkimusta. En tehdyt kandia tai graduakaan esimerkiksi tekstintutkimuksesta, mikä olisi ehkä kannattanut, vaan puhutusta kielestä. Tarkemmin nuorten murreasenteista.
5. Olen pelannut pesäpalloa suomisarjatasolla. Roolini sisäpelissä oli useimmiten vaihtaja tai kotiuttaja ja ulkokentällä kolmosvahti. Pesis on minusta maailman mahtavin laji ja välillä harmittelen sitä, etten jatkanut harrastusta. Toisaalta tiedostan niin vahvasti pahimman heikkouteni pelitilanteessa eli paineensietokyvyn puutteen, etten jaksa vatvoa menneitä. Päänuppi ei kestänyt tositilanteessa, joten en ollut hyvä pelaaja, vaikka laji muuten oli hallussa. Piste. Sen sijaan jaksan joka vuosi harmitella sitä, etten ole käynyt katsomassa kesäisin enemmän superpesispelejä. Ensi kesänä jäänevät taas väliin vauvanhoitokiireiden vuoksi.
6. Rakastan keksiä yllätyksiä ihmisille. Pidän yllätysjuhlat aina kuin mahdollista välittämättä siitä, pitääkö kohde itse yllätyksistä. Viimeisin ison kokoluokan yllärini olivat miehen 30-vuotisjuhlat, joista kehkeytyivät suorastaan legendaariset. Yllätyskin onnistui siitä huolimatta, että syntymäpäivä osui tasan lauantaille ja juhlat olivat tietysti sinä päivänä. Jouduin toki väittämään, että keksin jotakin pientä hänen suureksi päiväkseen, muuten hän olisi järjestänyt jotakin itse. Järkkäsin ylläriohjelmaa myös siskolle hänen 25-vuotispäiväkseen elokuussa ja viimeisin yllärini oli isyyspakkaus miehelle. Tämä ylläröinti on sikäli hankalaa minulle, että olen äärimmäisen huono valehtelemaan.
7. IRENE DOESN’T SHARE FOOD! Raivostun samalla tavalla kuin Frendien Joey, jos joku hamuilee minun ruoka-annostani. Kaiken kukkuraksi olen lyöttäytynyt yhteen miehen kanssa, joka rakastaa nappailal toisten ruokia suoraan lautaselta. Lähes joka ilta saan läiskiä hänen iltapalaleipääni hamuilevaa kättään pois lautaselta, ärsyttävää! Tästä syystä en muuten pidä kauheasti illastamisesta Tomi Björckin ravintoloissa, joissa ruoka on oikein tunnetusti JAETTAVAA! Siis aivan painajaismainen konsepti meikäläiselle! ”Onneksi” olen usein porukan ainoa kala-kasvissyöjä, joten saan omat annokseni, koska ruoka itsessäänhän noissa rafloissa on aivan taivaallista.
8. Minulla on purkkafobia. En voi sietää purkkaa jauhavia ihmisiä, enkä voi syödä suurinta osaa purkkalaaduista. Voin syödä ainoastaan Airwavesin sitruunapurkkaa ja sitäkin aloin oikeastaan syödä vasta raskausaikana, koska huolestuin hampaideni kunnosta. Ahdistun todella pahasti, jos joku jättää syödyn purkan johonkin näkyvilleni. Kuukausi sitten sain melkein paniikkikohtauksen, kun joku nainen söi äänekkäästi purkkaa suu auki noin kymmenen sentin päässä kasvoistani ruuhkajunassa. Pahinta on spearmint-purkan haju! Hyi!
9. Olen vieraillut Cheekin eli Jare Tiihosen kotona. Vietin iltaa Jaren luona eräänä kesäiltana vuonna 2009, mutta en sentään yksin! Olimme isolla porukalla hänen luonaan etkoilemassa enkä edes juuri tiennyt tuolloin hänen olevan mikään iso stara, kun paikalle pamahdimme. Juuri ja juuri tiesin, että sen niminen artisti on olemassa. Jare vaikutti ainakin tuolloin todella mukavalta ja jalat maassa olevalta tyypiltä!
10. Rakastan lentokenttiä. Tai oikeastaan ainoastaan yhtä, Helsinki-Vantaan lentokenttää. Sieltä kun aina lähdetään johonkin muualle. Ulkomaisilta kentiltä kun yleensä tullaan vain kotiin. Oikeastaan elän muutenkin matkoille. Ahdistun, jos seuraavaa päämäärää ei ole buukattu tai edes suunniteltu. Matkailu on elämäni suola ja Helsinki-Vantaan lentokenttä on tämän suurimman intohimoni päämaja 🙂 Voisin mennä ennen reissua monta tuntia etukäteen kentälle, juoda kahvia tai viiniä (kellonajasta riippuen) ja puputtaa croisanttia ihan rauhassa. Ja käydä hakemassa vähän matkaevästä lennolle. Olen myös siinä mielessä kummallinen, että tykkään lentokoneruuasta!
11. Suuri haaveeni on asua vielä joskus ulkomailla. Onneksi mies jakaa tämän haaveen kanssani. Mikä tahansa paikka ei tosin kelpaisi, vaan suuntaisimme USA:han, joka on lomakohteenakin molempien suosiossa. Lapsen tulon myötä tämä haave on tietysti hiukan hankalampi toteuttaa, mutta toivon, että vielä joskus onnistuisimme! En haluaisi missään nimessä muuttaa Suomesta pois kokonaan, mutta esimerkiksi vuosi jossakin muualla olisi mahtava kokemus.
Vastaukset Iinan kysymyksiin:
1. Mitä söit tänään aamupalaksi?
Käyn työaamuina kokoamassa leivän Fazer-kahvilassa toimituksen alakerrassa. Tänään pinosin ruisleivän päälle suolakurkkua, tomaattia ja paprikaa. Join lisäksi kahvin.
2. Kotimainen suosikkimerkkisi tai -suunnittelijasi?
Katri Niskanen on aina vedonnut veistoksellisilla luomuksillaan. Tietysti oman äidin Ideakoru on paras korumerkki!
3. Jos juot kahvia, mikä on paras kahvimerkki?
Kahvimerkillä ei ole mitään väliä, mutta Juhlamokkaa taitaa kaapista useimmiten löytyä. Tosin Erika-sisko mainitsi, että Lidlin kahvi voitti jonkin vertailun, joten ostamme ketjun omaa kahvia usein, kun Lidlissä käymme ruokaostoksilla.
4. Kaunein kevätväri mielestäsi?
Syreenien kukinta-aika on suosikkiaikani vuodesta, joten sanon hempeä lila.
5. Oletko koskaan ollut vauvakuumeen kourissa?
Olen kokenut hetkellisiä vauvakuumeiluja, mutta ne ovat kestäneet ehkä tunteja. En ole mitenkään lapsirakas ihminen, joten en ole koskaan intoillut kauheasti muiden lapsista – ainakaan vauvakuumeeseen saakka.
6. Jos saisit nyt lähettää kukkakimpun kenelle tahansa, kenelle sen lähettäisit ja miksi?
Vihreiden Ville Niinistölle vaalivoiton kunniaksi. Olen surullinen vaalien tuloksesta muutoin, mutta onneksi sentään vihreät petrasivat.
7. Oletko kissa- vai koiraihminen, jos on pakko valita toinen tiimi?
Ehdottomasti koiraihminen. Olen hirmuisen eläinrakas ihminen, mutta kissaa tuskin koskaan hankkisin, vaikka tietysti kisseistäkin pidän. En jotenkin vain koe, että kissasta olisi mitään varsinaista hyötyä. En harrasta mitään erityistä koirankaan kanssa, mutta se sentään väläyttää minulle ”kauniin” hymynsä, kun tulen kotiin ja aiheuttaa muutenkin iloa elämääni jatkuvasti. Minun nähdäkseni kissat vain elävät omaa elämäänsä.
8. Kuinka kauan olet kirjoittanut blogia?
Tätä blogia vasta toista kuukautta, muotiblogia kuitenkin jo vuodesta 2007.
9. Panostatko enemmän omaan vai lapsesi/lastesi pukeutumiseen/ulkonäköön?
En tiedä vielä, kuinka paljon tulen panostamaan lapsen ulkonäköön, mutta todennäköisesti kuitenkin tulevaisuudessakin enemmän omaani, koska siihen kuuluvat kaikenmaailman kampaajat, suihkurusketukset, kauneushoidot, geelikynnet, aivan liian kalliit laukut ja kengät sekä muut hömpötykset, mitkä taas lapselta jäävät pois 😀 varmasti kuitenkin panostan lapsen vaatteisiin paljon!
10. Kaunein nimi tyttövauvalle?
En kerro, koska annan sen tulevalle vauvalleni. Pidän erikoisista nimistä ja väestörekisterikeskuksen nimihaku on ollut kovassa käytössä, kun olen nimiä suunnitellut. Ettei samannimisiä vain olisi liikaa. Olen ylpeä omasta harvinaisesta etu- ja sukunimen yhdistelmästä enkä halua lapsellekaan yleistä nimeä. Itse asiassa minuun vetoavat sellaiset nimet, joiden kohdalla lukee nimihaussa ”alle viisi” 😀
11. Kaunein nimi poikavauvalle?
En halua paljastaa myöskään nimeä, jota suunnittelimme mahdolliselle poikalapselle, jos sille tulee vielä käyttöä. Olen kuitenkin aina pitänyt esimerkiksi sellaisista herkänkauniista pojan nimistä kuin Joel ja Emil.
11 kysymystä haastetuille:
1. Minne haluaisit matkustaa juuri nyt? 2. Mitä kauneustuotetta ilman et tulisi toimeen? 3. Mikä on mieleenpainuvin kokemus elämässäsi? 4. Mitä valitsisit toisin, jos voisit mennä ajassa taaksepäin? 5. Jos saisit omaksesi minkä tahansa merkkilaukun, minkä valitsisit? 6. Ihanin lapsuusmuistosi? 7. Tärkein asia, jonka äitisi sinulle opetti? 8. Mikä on viimeisin saamasi kehu? 9. Mitä teet ensimmäiseksi aamulla? 10. Mikä on kaikkien aikojen suosikkiblogisi? 11. Mitkä ovat terveisesi tulevalle uudelle hallitukselle?
11 haastamaani blogia:
Haastan Erikan, Elsan, Iinan, Annin, Nellin, Mimmin, Emmin, Reetan, Jennin, Kaisan ja Xenian.
Hassua, kuinka paljon samoja juttuja tunnistan itsestäni. Erityisesti lentokenttärakkaus, epäoikeudenmukaisuushuolestuneisuus, yllätysten juoniminen ja ujous ovat minullekin tuttuja piirteitä! Kai se on pakko alkaa hieman uskomaan horoskooppeihin – meillä nimittäin taitaa olla täsmälleen sama synttäripäiväkin..
Heh, katsotaan paljastatko lapsesi nimeä blogissa sitten kun asia on ajankohtainen, eli meneekö yksiin oman suosikki-tytönnimen kanssa. Oma poikani, nyt 2 v., on nimittäin Joel :).
Lapsen nimeä en kerro julkisesti ollenkaan 🙂 nimi on aika harvinainen, eli en usko että se on kauhean monen suosikkilistalla 🙂
Kiitos haasteesta ihana! <3
Tähän täytyy oikein ajan kanssa paneutua, mutta lupaan saada postauksen aikaiseksi! 🙂
Ja muuten, meidänkin haave on, että joskus voitaisiin asua Jenkkilässä! 🙂