Viisikuinen käytännössä

Kirjoittelin aiemmin fiiliksistä Sipen viisikuukautispäivänä. Käytännössä meidän perheen elämä rullaa aika tuttuja uomiaan:

– Sohvaimetykset ovat tulleet takaisin, halleluja! Pari kuukautta meni jumppapallon päällä hikisenä pomppiessa enkä osannut edes kuvitella kuinka ihanaa on istuskella seesteisenä ihan vain sohvalla ja katsella välillä ihanaa, rauhallista vauvaani ja välillä Greyn anatomiaa. Imetystaipaleeni on ollut välillä järkyttävänkin tuskainen, mutta nyt imetys viimein sujuu. Ja on yksi parhaista asioista, joita olen elämäni aikana kokenut. Olen oikeasti väläytellyt päässäni ajatusta taaperoimettämisestä, koska en pysty kuvittelemaankaan, miten tämän voisi joskus lopettaa.

– Soseiden maistelu on ollut nyt pannassa tovin. Maisteluiden aloittamisen aikaan Sipe alkoi kiukuta iltaisin hirveästi ja pohdiskelimme mahdollisia vatsakipuja ja sitä, jos tyttö ei ollutkaan vielä valmis aloittamaan kiinteitä ruokia. Sen jälkeen tuli sairastelua ja muuta päänvaivaa, joten päätin, että soseet saavat olla nyt sivussa x määrän aikaa. Ehkäpä nyt joulun aikaan maistelemme jälleen hiljalleen bataattia, perunaa ja porkkanaa. Toisaalta, olisipa kätevää, jos tyttö söisi ainoastaan rintamaitoa vielä helmikuuhun, niin reissustamme Kanarialle tulisi himpun verran helpompi. Jep! Varasimme pakettimatkan Maspalomasiin helmikuun alkuun. Passikuvatkin on käyty jo nappaamassa.

– Tyttö on kääntynyt jo pari kuukautta oikean kylkensä yli vatsalleen. Toiseen suuntaan ei vielä. Hän liikuskelee pinnasängyssään iltaisin ja öisin, mutta lattialla meno ei ole vielä kovin huomattavaa. Ehdin ottaa tästäkin jo paineita neuvolassa, kun hoitaja kehotti meitä motivoimaan tyttöä liikkumaan asettamalla leluja hiukan käsien ulottumattomiin. Hän ei viihdy lattialla kovin kauan vaan tykkää ennemmin potkia vauhtia sitterissään. Yritinkin pienen paineidenottamisen jälkeen päästä tavanomaiseen maalaisjärki-moodiini, jonka mukaan tyttömme lähtee liikkeelle sitten, kun hänelle itselleen sopii.

– Unirytmi on pysynyt tytöllä jo pitkään suht samana. Tyttö herää yöuniltaan yleensä 8 maissa, syö hetken ja nukkuu kymmeneen. Torkahtaakseen taas rinnalle puolenpäivän aikaan. Pitkille päiväunille rattaisiin hän nukahtaa 14-15 aikaan ja nukkuu 18-18.30 asti. Hän ottaa pienet väliunet jälleen 20 aikaan. Yöunille nukahtaminen on kuitenkin ollut pienoista taistelua jo tovin. Aiemmin tyttö nukahti pullo suussa helposti, mutta nyt hän on ottanut tavaksi pyöriä ja kiljahdella sängyssään jopa puoli yhteen! Minun rytmeihini tämä sopii, sillä nukahtamisensa jälkeen tyttö posottaakin unta sinne kahdeksaan ja siitäkin vielä pienen tankkauksen jälkeen eteenpäin. Mutta mieheni on saanut viime päivinä vähän vähänlaisesti unta, sillä hän joutuu heräämään töihin kukonlaulun aikaan. En oikein tiedä, voisiko unta ohjailla alkamaan vähän aiemmin. Noita kello iltakahdeksan välitorkkujakaan ei oikein pysty jättämään väliin, sillä silloin tyttö on vain kiukkuinen mutta valvoo silti. Eikä häntä oikein pysty estämäänkään nukahtamasta ruokailun yhteydessä. No, täytyy katsella miten tämä uniasia etenee. Kiinteiden aloittaminenkin ehkä muuttaa unihommia johonkin suuntaan?

– Tyttö on aina nukkunut pitkät päiväunensa ulkona. Niinpä tämä lämmin talvi on ollut aika helpotus, sillä hän on voinut näihin päiviin asti nukkua aika kevyessä varustuksessa ulkonakin. Päikkärihommat ovat muuttuneet sikäli, että olen alkanut nukuttaa häntä Stokken matkarattaissa! Ehkäpä noin kuukausi sitten tyttö alkoi nukkua katkonaisesti vaunukopassaan ja sai siellä kerran hirveät raivarit. Yhtenä päivänä päätin ottaa käyttöön matkarattaat, kun liikuimme äidin ja tytön kanssa parin kilometrin matkan kiinalaiseen syömään. Huomasin, että tyttö viihtyy väljissä rattaissa ja nukahti niihin ennätysnopeasti. Niinpä aloin nukuttaa häntä niissä päivittäin. Luulen, että tuo ahdas vaunukoppa alkaa olla nyt historiaa. Täytyy vain keksiä jokin keino pitää tyttö lämpimänä pakkaskeleillä ilman koppaa.

sipeblogiin

Vaatteet Lindex (saatu) // pupu Pentik

7 Comment

  1. Kun teidän Sipe syntyi, oma tyttöni oli 5kk ja tuntui jo silloin niin isolta! Nyt hän onkin sitten jo yli 10 kk 😀 Hyvin kuulostaa teidän tyttö kyllä nukkuvan. Tuli mieleen, kun luin pari päivää sitten Vauva-lehden uni-liitettä, että puolivuotiaalla olisi hyvä olla neljän tunnin hereillä olo viimeisten päikkäreiden ja yöunien välissä! Olin yllättynyt, koska meillä vielä kesälläkin neiti saattoi ottaa viimeiset päiväunet klo 19 aikaan, ja silti nukahti yöunille ennen klo 22. Yhtenä vaihtoehtonahan teillä voisi kokeilla sitä, että tyttö menisikin yöunille jo tuolloin klo 20-21 välillä? Tietenkin se tarkoittaisi todennäköisesti myös aamujen aikaistumista… Soseilla ei lopulta meillä ollut oikein mihinkään mitään vaikutusta. Puuroa alettiin iltaisin tarjota noin puolivuotiaana ja tyttö söi sitä tosi paljon, koska ilmeisesti pelkkä maito ei enää riittänyt pitämään vatsaa täynnä.

    1. Tällä rytmillä tyttö ei nukahda pitkille unille silloin 20-21 aikaan. Luulen että ainoa ratkaisu olisi vain yrittää hivuttaa tätä koko rytmiä aikaisemmaksi pikkuhiljaa.

  2. Mitäs jos laittaisit Sipen klo 20 päikkäreiden sijaan yöunille? Meillä esikoinen kans valvoi myöhään mut kuopuksen kans jotenkin vauva tuli laitettua yöunille samalla siinä missä esikoinen, eli 20-21. Jäi iltaraivarit sillä pois.

    1. En siis laita häntä nukkumaan tuossa 20 aikaan vaan hän nukahtaa hetkeksi syödessä. Jos yritän häntä siirtää sylistä, hän herää välittömästi. Hyvin kevyttä unta siis vielä tuohon aikaan.

  3. Rattaisiin voi ostaa erillisen lämpöpussin, joissa on valjasvöille reiät. Suosittelen lämpimästi.
    Meillä käytössä eishcbären-merkkinen.

  4. Meillä tyttö 4kk ja paremmin nukahtaa yöunille jos ottaa edes pienet iltatorkut. Vauvan tahtiin vaan! Pitkät päikkärit on nyt muutaman päivän ollu kateissa ja oon ihan kauhuissani kun keskellä kaupunkia alkaa raivarit! Ajattelin samaa, vaunukopasta on täälläkin varmaan luovuttava pian… Kauhea sääli! 😀

  5. Meillä on 4kk tyttö, jouluaattona sain jälleen kerran muistutuksen siitä, miten paljon hän rakastaa jumppailla leikkimatolla ilman rihmankiertämää! Kaksi tuntia hän jumppaili ja huuteli innoissaan, hermot meni vasta, kun aloin vaippaa ja yöppeliä pukemaan. Tyttö oli siis todella paljon aktiivisempi liikkumaan alasti entä vaatteet päällä. Lupasinkin tytölle, että joka päivä hän saa jumpata alasti, vaikka pisupyyhkeitä saakin pestä kokoajan.

Vastaa käyttäjälle Kukka Peruuta vastaus

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.