Viikon parhaat

Paras tapaaminen

Lähdin torstaina aika pika-aikataululla haastattelemaan Stacy Igenia Boy Meets Girlin ja Prisman lehdistötilaisuuteen, kun kollegani, jonka haastattelu piti tehdä, sairastui. Sain ennen lomaani tuon paidan ja luin pikaisesti aiheesta, mutten sen kummemmin selvittänyt mistä on kyse. Sattumalta käytin tuon paidan melkein puhki kesän aikana, sillä tykkään tietysti aika lailla sen sanomasta ja siitä, kuinka se kiinnittää vastaan kävelevien ihmisten huomion. Lisäksi puuvilla on niin pehmeää, ettei paitaa ole edes huomata päällä.

Lähdinkin siis mielenkiinnolla selvittämään paidan ja sen merkin alkuperää, kun käsky kävi. Selvisi, että merkin taustalla on aivan superkiinnostava, valovoimainen, karismaattinen ja inspiroiva newyorkilainen nimeltä Stacy Igen. Haastattelun voit lukea Tyyli.comista. Kuulin tilaisuudessa, että Stacylla on kolmevuotias poika. Kysyinkin häneltä vielä haastattelun päätteeksi, millaista on olla työssäkäyvä äiti hektisessä muotimaailmassa. Stacy sanoi, että se on ollut välillä rankkaa, mutta hän ei koskaan voisi olla kotiäiti. ”Olen parempi äiti lapselleni, kun saan tehdä luovaa työtä”, hän sanoi epäröimättä. Kerroin, että minullakin on välillä ollut sietämistä perhe-elämän ja intensiivisen työtahdin kanssa. Muistan varmasti ikuisesti hänen sanansa: ”Kun lähden aamulla töihin, kolmevuotias poikani sanoo, että hänkin haluaisi mennä töihin. Opetamme heille mallia näyttämällä tärkeitä arvoja.” Niinpä. Paremmin sitä ei voisi sanoa.

Paras kirja

Yksi kesän ja loman parhaista jutuista on ehdottomasti ollut se, että olen ehtinyt lukea monta kirjaa. Aiemmin luin kesällä kirjan per päivä, mutta kaksivuotiaan äidiltä tuo tahti tuskin onnistuu. Lukeminen on kuitenkin rakas harrastus ja on ollut ihanaa päästä upputumaan pitkästä aikaa kirjojen maailmaan. Napsin lentokentän kirjakaupasta aika sattumanvaraisesti pokkareita mukaani ja onneksi mukaan valikoitui kiinnostavia kirjoja. Tiedätte ehkä, että olen ollut dekkareiden suurkuluttaja. Usein etenkin ruotsalaiset dekkarit vievät minut aivan mennessään. Siksi onkin ihmeellistä, että sain vasta nyt luettua Camilla Läckbergin esikoisen, Jääprinsessan. Muistan, että yritin lukea sitä, kun tyttö oli vastasyntynyt, mutta jotenkin en tuolloin saanut luettua mitään. Sitä oli sen verran muissa maailmoissa, että lukemiseen keskittyminen oli mahdotonta. Reissussa sain kirjan luettua ja tykästyin. Vielä suuremman vaikutuksen dekkari teki minuun sen jälkeen, kun luin Läckbergin haastattelun, joka oli ympätty pokkarin loppuun. Nainen vaikuttaa melkoiselta supernaiselta ja -äidiltä. Jääprinsessa aloittaa siis suursuosioon nousseen Fjällbacka-sarjan, joissa murhia ratkovat kirjailija Erika Falck ja pikkukaupungin poliisi Patrick Hedström. Läckberg kirjoittaa kevyesti mutta todella mukaansatempaavasti ja kiinnostavasti. Latasin heti kotiin päästyäni sarjan seuraavan osan, Saarnaajan (kuvassa), jonka alku ei ole vakuuttanut aivan samalla tavalla kuin Jääprinsessa, mutta luulen, että koko sarja tulee luettua. Läckbergejä voi ladata esimerkiksi eLibriksestä.

Paras come back

Huh, tulipa kuluneeksi melkein kolme vuotta siitä, kun viimeksi kävin Yoga Nordicin salilla Vantaalla. Muistan, että olin varannut Hot Pilates -tunnin, mutta peruin sen, kun sain tietää olevani raskaana. Syksyllä olisi tarkoitus palata rytinällä ruotuun treenien suhteen ja koska sain reissussa hotellin salia kuluttaessani hyvän varaslähdön, päätin varata joogatunnin. Melkein 40 asteessa joogailu saa hien virtaamaan kunnolla ja tuntuu ihan mielettömän hyvältä jäykissä lihaksissa.

Paras meikkiuutuus

Naamani pääsi rusottamaan Rodoksen reissun jälkeen aika tavalla, vaikka viisikymppistä levittelinkin kasvoille tuon tuosta. Samalla myös iho alkoi kukkia kunnolla, tiedä häntä mistä tuo sitten johtuu. Toisin sanoen, kukkiva nassu piti jollakin tavalla peittää, mutta kaikki luottomeikkivoiteet olivat ihan liian vaaleita. Sain ennen lomaa The Body Shopilta testiin uusia Matte Clay Skin Clarifying Foundation -meikkivoiteita ja mukana tuli myös tosi tumma versio. Se sattuikin sopimaan just eikä melkein ruskettuneelle iholleni ja ilokseni huomasin, että voide peittää aivan täydellisesti. Sain töpöteltyä lomaltapaluuaamuna finnit piiloon ihan ennätysnopeasti ja uutuusmeikkivoide onkin ollut sen jälkeen käytössä. Ihan kuivalle iholle nämä tuskin sopivat, mutta rasvaiselle iholle erinomaisia. Voiteessa on punaista savea, joka lupaa pitää ihon mattapintaisena pitkään ja ikisuosikkiani, antiseptistä teepuuöljyä, joka todellakin rauhoittaa epäpuhdasta ihoa. Nimenomaan puhtaalla teepuuöljyllä pidin finnit aisoissa esimerkiksi ennen häitämme!

POSTAUS SISÄLTÄÄ MAINOSLINKKEJÄ