Murot saapuivat ruokapöytäämme

Olin kolmisen viikkoa sitten (meinasin kirjoittaa viime viikolla, kunnes katsahdin kalenteriin, huh miten aika rientää) tutustumassa erääseen kiinnostavaan uutuustuotteeseen. Lapsuuteni superidoli Tino Singh lanseerasi nimittäin ystävänsä kanssa ihan uuden lastenruokamerkin TwoDadsin. Tässä vaiheessa tuotevalikoimassa on vain kahta erilaista murolaatua, mutta nehän nyt lapsille maistuvat. Meidän tyttö ei itse asiassa ole saanut aiemmin muroja, mutta näiden hyvistä ravintoarvoista vakuuttuneena päätin alkaa tarjoilla hänelle niitäkin välillä.

TwoDadsin porukalla oli aika kiva ajatus firmansa taustalla. He haluavat tuoda terveellistä, mutta lapsiakin innostavaa ruokaa kaikkien saataville. Tuotteita saa siis ihan markettireissulta sopuhintaan ja kannen oravahahmo kiinnittää lastenkin huomion. Tino kertoi lanseeraustilaisuudessa, että hän työskenteli ennen markkinoinnin pariss firmoissa, joiden tuotteita hän ei pystynyt antamaan omalle lapselleen. Niinpä hän päätti perustaa yrityksen, jonka ruokaa vanhemmat voivat tarjoilla hyvällä omallatunnolla lapsilleen. Välihuomio: hihittelin itsekseni tilaisuudessa, kun kuuntelin Tinoa: olin oikeasti Passi ja hammasharja -aikoihin ihan älytön Tino-fani. Näin hänet kerran Kokemäellä eräässä tapahtumassa ja joku rohkeampi kaverini taisi pyytää häntä kanssani yhteiskuvaan ja vitsit että olin tohkeissani siitä kuvasta pitkään!

Uudet murot uppoavat erinomaisesti tytölle, joka ei ole tottunut sokeriin. Toista voisi olla sellaisen lapsen kanssa, joka on pitkään syönyt sokeriherkkumuroja. Toivottavasti tuosta oravasta tulisi lasten keskuudessa sellainen hitti, että muroja haluttaisiin syödä ihan niidenkin vuoksi.

Tarjoilin ensin tytölle noita vieläkin terveellisempiä Ruispuhku-muroja, mutta ajattelemattomana heitin tyhjän purkin keräykseen, joten kuvissa siksi siis vain noita Kaurapuhkuja. Ruispuhkuissa on sokeria vain 3,8 grammaa sadassa. Kuitua löytyy 14 grammaa ja proteiinia 9,5 grammaa sadassa. Kaurapuhkuissa on sokeria 11 grammaa sadassa, mikä sekin tosin on vähän verrattuna niihin kaikkein sokerisimpiin. Kuitua Kaurapuhkuissa on 11 grammaa ja proteiinia 14 grammaa sadassa. Nuo murot ovat muuten erinomaisia myös mukaan pikkuminigripiin otettaviksi automatkalle!

Murojen ainut huono puoli on se, että ne ovat vielä tässä vaiheessa myynnissä ainoastaan S-ketjun kaupoissa. Tänään kävin ostoksilla K-kaupassa, sillä minun piti hakea sieltä yksi lähetys. Tyttö hinkui muroja, mutta TwoDadseja ei siis vielä K:sta löydy. Siispä tsekkasin kaupan murohyllyn ja järkytyin lastenmurojen sokerimääristä! Terveellisemmät murot löytyvät taas tosi tylsistä pakkauksista, mutta onneksi tyttö ei vielä ole hoksannut tuota hahmojen ihanuutta. Nappasin mukaani Talk Muru -nimisiä muroja, jotka ovat kyllä terveellisiä, mutta ulkoasu houkuttelee korkeintaan aikuisia. Talk Muruissa sokeria on vain vähäiset 1,5 grammaa, kuitua kivat 21 grammaa ja proteiinia 12 grammaa sadassa.

Meillä ei siis ole mitään ehdotonta sokerikieltoa, mutta minusta piilosokerin tuputtaminen joka tuotteessa on karseaa. Esimerkiksi makupuuroissa ja mysleissä saattaa olla ihan hillitön sokerimäärä ja ravintosisältöjen syynäämiseen tottumaton kuluttaja ostaa niitä terveystuotteina. Tykkään itse herkutella, mutta ei tulisi mieleenkään herkutella puurolla tai myslillä! Enkä halua tytönkään syövän sokeria murojen muodossa vaan mieluummin sitten myöhemmin ihan ehtana karkkina tiettyinä päivinä. En halua myöskään opettaa häntä sokerin makuun pienestä pitäen, jolloin mikään ei oikein maistu sitten myöhemmin enää miltään, ellei siinä ole kasaa sokeria. Puhumattakaan että hänestä tulisi äitinsä veroinen sokeriaddikti.

Lapset saisivat järkyttävän sokerilastin sisuksiinsa päivittäin, ellei yhtään tsekkaa, kuinka paljon sokeria on missäkin tuotteessa. Jugurtit ostamme aina sokeroimattomina, mehut sokerittomina ja niin edelleen. Herkut sitten herkkuina niille pyhittyinä päivinä.

2 Comment

  1. Mielenkiintoinen uutuus! Meillä lapsi (kuin vanhemmatkin) ovat tykänneet suomalaisista luomumuroista, Berrypicker-merkkisistä. Marjaisissa muroissa on paljon makua ja muuta hyvää, ainakin isommista marketeista löytyy. Merkin puuroja ei olla kokeiltu.

  2. Bongasinkin sun Tino-/murofiilistelyt jo Instagramista, hihhii 🙂 Meidän pian kaksivuotias syö talkmuruja (eli murkuloita) hyvällä halulla jugurtin ja puuron seassa ja tietysti ihan sellaisinaan. Aivan lemppareita! Olivat aikoinaan tosi hyviä pinsettiotteen kehittyessä, tosin olipa sellainenkin vaihe kun poika söi niitä mieluiten varpaanväliin aseteltuna ja siitä suuhun imaisten… 😀 😀 😀

    Varsinaisia muroja ei meillä kotona ole vielä koskaan ollut tarjolla, mutta tarhassa on päässyt maistamaan sellaisia välipalalla – eikä kuulemma ole toistaiseksi kovasti tykännyt. En kyllä edes tiedä, mitä muroja siellä syödään, täytyykin kysäistä. Toivottavasti ei niitä sokerisimpia, huh!

    Mutta joo, kahden iskän murot testiin! Kiitos siis vinkistä! 🙂

Vastaa

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.