Ahtaiden sukupuoliroolien haitallisuudesta ja myrkyllisestä miehisyydestä

March for our lives -mielenosoituksen aikaan somessa on tullut tiuhaan vastaan sanapari, jota en aiemmin ole juuri tullut ajatelleeksi. Toxic masculinity, myrkyllinen miehisyys. Yhteiskuntamme vaatimus oikeanlaisesta tavasta olla poika ja mies. Miesten mies on naisellisen naisen vastakohta: hän on tunteeton, karski ja kova, tarvittaessa aggressiivinenkin. Hän on itsevarma, hän pärjää. Miehiselle miehelle kuuluu naisellinen nainen, jonka mies voi omistaa ja alistaa.

Toksiseen miehisyyteen kietoutuvat mielenterveysongelmat ja koulukiusaaminen yhdessä aseiden helpon saatavuuden kanssa tarjoavat karmaisevan ponnistuslaudan väkivallalle, kuten kouluampumisille.

 

On lannistavaa, että sukupuoliroolien vaikutusta vähätellään. Ne vaikuttavat aivan kaikkeen. Kaikki on rakenteissa.

Eikä toksisen maskuliinisuuden käsite osaltaan selitä vain väkivaltaa ja naisvihaa. Se selittää myös esimerkiksi poikien huonoa koulumenestystä.

Kommentteja kommentteihin ja kirjoituksiin -bloggaaja toi esiin ihan ymmärrettävän kritiikin toksikseen maskuliinisuuteen.

– Toksisen maskuliinisuuden hokeminen on tyypillistä hyvinvoivan keskiluokan rinkirunkkaamista, jossa luodaan identiteettiä puhumalla ohi ongelmia aiheuttavan kohdeyleisön. Kohdeyleisö tuskin on koskaan toksisesta maskuliinisuudesta kuullutkaan. Sen aiheuttamia ongelmia ei ratkaista puhumalla vaan käytännön tukitoimilla. Tällä hetkellä tukitoimia tarvitsisivat vinhaa kyytiä syrjäytyvät pojat ja miehet, mutta tuskinpa identiteettisanaleikkejään puuhastelevat jaksavat lopultakaan heihin huomiota keskittää, koska sanaleikit ovat irtautuneet jo kauan sitten käytännöstä.

Auts. Kirjoituksessa on totuuden siemen. Selittämisestä on päästävä ehdottomasti myös toimiin. Minä ajattelen, että vanhempana voi tehdä jo paljon.

Siinä missä tyttönä ja naisena oleminen tässä maailmassa on välillä aika vaikeaa, ei pojillakaan aina helppoa ole. Varsinkaan niillä pojilla, jotka eivät mahdu ahtaaseen muottiin, johon monet heidät haluavat sulloa.

Siinä missä nyt taistelemme tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta, on tärkeää olla unohtamatta poikia. Kannustaa poikiakin toteuttamaan itseään ja sukupuoltaan haluamallaan tavalla. Kukaan ei saisi sanoa, millainen pojan kuuluisi olla sopiakseen yhteiskuntaamme ja kulttuuriimme. Pojat ovat poikia on vaarallisempi sanonta kuin yleisesti ymmärretäänkään. Pojat eivät ole mitään geneerisiä poikia vaan yksilöitä.

Stereotypioiden ihannoiminen on varmaankin aika inhimillisiä – ihmisen on tunnetusti vaikeaa ymmärtää monimuotoisuutta. Onneksi ihminen ajatusmaailmoineen kehittyy ja erilaisuudelle annetaan jatkuvasti enemmän tilaa. Ei juoteta enää lapsillemme sitä myrkkyä, joka muka määrittää, millaisia heidän sukupuolensa edustajina kuuluisi olla.

KUVAT UNSPLASH.COM

24 Comment

  1. Niin kauan kun minä elän, olen synnyttänyt tähän maailmaan tytön ja pojan ja ne roolit eivät muuksi muutu. Pikkasen mennyt överiksi tämä homma nyt. Sorry❤️

    1. Taidamme puhua vähän eri asioista…

  2. Tekstisi on sitten liian hienoa ymmärrettäväkseni. Tämä Metoo-juttu on lähtenyt lapasesta täysin kuten Ulla Appelsin juuri ymmärrettävästi kirjoitti💕

    1. Me too on sitten taas vähän eri keskustelu. Minusta seksuaalista/sukupuolista häirintää vastaan ei oikein voi taistella liikaa.

  3. Eli en ymmärrä varmaan hyvää tekstiäsi, mitä sillä tarkoitat😊😊😊😊hyvää kevättä kuitenkin sinulle ja perheellesi💕

  4. Näitä lisää kiitos ja jaksaisin helposti lukea pidempiäkin pohdintoja 😊

    1. Voi miten kiva kuulla, kohta mulla on taas aikaa kirjoittaa ja keskittyä blogiin, kun päivätyöt toimittajana loppuvat! <3 <3

  5. Ihanan passiivisaggressiivista, kun naamioit loukkaukset sydämin. Harmi ettet ymmärrä selkeää suomen kieltä. ♥️

    1. En halua loukata ketään. Olen vain eri mieltä Irenen kanssa linjauksista monessakin asiassa. Ja sydämet laitoin kyllä ihan hyvästä sydämestä. Tiedän Irenen hyvin nuoruudesta ja hänen äitinsä tunnen oikein hyvin.

      1. Mä en vain mitenkään ymmärrä, miksi se, että toivon jokaisen tytön, naisen, pojan ja miehen saavan olla sellainen kuin on, voi tuottaa sellaisen reaktion, että ”tämä on homma on nyt lähtenyt lapasesta”. Miten kummassa se voi olla huono asia, että toivoo, että jokainen saisi ilmetää sukupuoltaan haluamallaan tavalla? Kukaan ei vaadi, että kaikkien pitäisi olla samanlaisia vaan nimenomaan, että jokainen voi olla sillä tavalla tyttö/poika/nainen/mies/joku muu kuin haluaa. Kuinka joku voi sanoa, että tämä on väärin? Sitä vain ihmettelen.

  6. Näin ihmisenä, joka sattuu olemaan yhden tytön ja yhden pojan äiti, en voisi olla enempää samaa mieltä Irenen kanssa. Kiitos tästä tekstistäsi! Ja kiitos, että jaksat kirjoittaa näistä teemoista ja osaltasi muuttaa siten niitä vaatimuksia ja oletuksia, joita meillä on ihmisistä ja eri sukupuolista. Kaikkien lasten puolesta toivon, ettei kukaan enää sanoisi, mitä tyttö voi tai ei voi tehdä ja mitä poika voi tai ei voi tehdä!

  7. Hei! Tämä on tärkeä aihe ja tuot fiksusti esiin sen, kuinka ahtaat sukupuoliroolit ovat haitallisia yhtälailla pojille kuin tytöillekin. Itse tulen kuitenkin surulliseksi tuosta toxic masculinity -käsitteestä ja mielestäni sen käyttö on kyseenalaista. Vaikka se vaikuttaa viittaavan tärkeisiin aisoihin kuten mm. ahtaista sukupuolirooleista luopumiseen, on se mielestäni halveeraava miehiä kohtaan. Mitä itse olisimme mieltä jos mediassa toitotettaisiin toksisesta feminiinisyydestä? Tällaisia käsitteitä kun käytetään, tuntuu että on hyväksyttävää voimaannuttaa naisia jopa miesten kustannuksella. Ei kai sen niin pitäisi mennä? Yleisessä keskustelussa naisten oikeutta koskemattomuuteen vaaditaan eikä yhtäkään alentavaa sanaa naisellisuudesta/naisista enää hyväksytä (oikein!) mutta sitten kuitenkin miehistä saa ja on toivottavaa käyttää tällasisia halveeravia käsitteitä? Sillä vaikka toxic masculinity viittaa tärkeään aiheeseen eli (jos oikein käsitän) patriarkaaliseen yhteiskuntaan ja miesten naisia (ja muita miehiä) alistavaan käytökseen – mitkä ovatkin äärimmäisen haitallisia asioita – on mielestäni väärin summata nämä asiat laajempaan sanaan ”maskuliinisuus”. Eikö maskuliinisuus voi olla myös kaunista ja hyvää? Tuntuu melkein siltä, että kun toitotetaan siitä, kuinka miesten ja naisten tulee vapautua ahtaista sukupuolirooleista, halutaankin oikeastaan että sekä miehet että naiset olisivat feminiinisempiä? Mielestäni sen, että joku mies haluaa olla perinteisen maskuliininen, pitäisi olla yhtä hyväksyttävää (ja kaunista) kuin minkä tahansa muun sukupuoliroolin ilmentäminen. Mielestäni kaikki tyylit ovat yhtä hyviä kunhan henkilö käyttäytyy kunnioittavasti muita kohtaan. Siksi maskuliinisuuden ei pitäisi olla sen enempää kirosana kuin feminiinisyyskään, joten tuntuu ikävältä, että sitä käytetään yleisenä käsitteenä patriarkaalisen yhteiskunnan tai miehisen sukupuolen huonoista puolista. Itse en hyväksyisi myöskään toxic femininity -käsitettä kuvastamaan naiseuden ikäviä puolia, sillä naiseus kokonaisuudessaan on silti kaunista eikä yksittäisiä huonoja puolia pitäisi summata feminiinisyydeksi. Kaunista voi olla miehisyyskin sekä kaikki mahdolliset muodot näiden kahden välillä.
    Mielestäni naisten pitää pitää haloota ja on hienoa nähdä kuinka Suomessa tasa-arvo alkaa olla koko ajan lähempänä, mutta ei ole oikein ajaa muutosta näyttämällä keskisormea kaikille miehille (mitä mielestäni tällaiset käsitteet – joko tahallisesti tai tahattomasti – tekevät).
    Halusin tässä siis ottaa kantaa noihin käsitteisiin, muuten on hienoa nähdä, että tasa-arvoasiat ovat lähellä sydäntäsi. 🙂
    p.s. pahoittelen pitkää sepustusta!

    1. Toksinen maskuliinisuus ei ole mitenkään halventava käsite vaan viittaa haittoihin, jotka seuraavat tietynlaisesta maskuliinisuuden vaatimuksesta. Ja tämä vaatimus tulee yhtä lailla naisten suunnaltakin. Maskuliinisuus siis ei ole kirosana eikä tarkoita naisten alistamista, vaan nimenomaan toksinen sellainen. Kiinnitit siis nyt minusta huomiota väärään sanaan 🙂 Tämäkin kirjoitus oli toivomus, että jokainen poika ja mies voisi olla sellainen kuin on, siis vaikka tosi poikamainen tai maskuliininen näin halutessaan.

      1. Kiitos vastauksestasi. 🙂 Ymmärrän tuon, että toksisuus on se mikä tuossa asiassa on se ongelma, ei yksistään maskuliinisuus. Mutta yritin tavallaan kiinnittää huomiota siihen, että tuo koko käsite leimaa samalla maskuliinisuutta kokonaisuudessaan huonoksi asiaksi, kyse on siis enemmänkin mielikuvista. Siksi vertaus toxic femininity, en usko että tuollaista leimaavaa käsitettä hyväksyttäisiin toisin päin, sillä se saisi ehkä koko feminiinisyyden kuulostamaan monen korvaan liian negatiiviselta. Maskuliinisuus sanana siirtää syyttävää sormea tässä miehiin ja myös miehisyyteen, vaikka tarkoitus taustalla ei varmasti ole se. Tämä on vaikea aihe tarttua enkä varmasti osaa nyt selittää itseäni oikein, mutta jotenkin kyseenalaistaisin sitä että onko tietty miesten häiriökäyttäytyminen tai miesten valta-asema oikeastaan edes maskuliinisuutta? Voi olla että käsite on oikeutettu, mutta omaan korvaani se on tuntunut jotenkin alusta lähtien kovin epäreilulta.
        Ja kuten sanoin, asia ja idea kirjoituksesi taustalla oli hyvä, ymmärrän että keskityin nyt kommentissani hieman aiheen viereen, mutta mielestäni myös tämä on näkökulma joka tulisi ottaa näissä keskustelussa huomioon: se, mihin sävyyn puhumme miehistä ja miehisyydestä, oli ajatus taustalla kuinka hyvä tahansa.

          1. Elina says:

            Mielenkiintoista, kiitos vinkistä. Tämäpä antaa uutta perspektiiviä asiaan.

          2. Irene says:

            Kyllä! Mulla menee ihan aivot solmuun tämän aiheen kanssa, oispa mahtavaa kun voisi oikein kunnolla perehtyä!

          3. Elina says:

            Äläpä muuta sano! Vaikeita juttuja. Mutta keskustelu auttaa 🙂

          4. Irene says:

            Kyllä! Mutta joka tapauksessa ajattelen, että keskustelu toksisesta maskuliinisuudesta ja sen haitallisuuden ymmärtäminen vievät just siihen, että miehet (ja naiset) voivat halutessaan olla maskuliinisia, mutta siihen ei liity mitään ylhäältä tulevia, ahdistavia vaatimuksia.

  8. Tärkeetä asiaa tämä. Itsekin vanhempana kovasti mietin, miten voi auttaa lasta ilmentämään itseään juuri sellaisena kuin haluaa. Saa itkeä, saa olla pehmeä, saa tykätä pinkistä. Ei tarvii olla kovis. Täällä itä-suomen pikkupaikkakunnilla nuo ahtaat sukupuolirooli ajatukset oikein kukoistavat ja erilaisuus/omanlaisuus on jotenkin outoa ja haitallista. Vaikka selvästi nähdään mitä tommonen ajattelu aiheuttaa (ja se näkyy päihde-syrjäytymis- ja ikävä kyllä itsemurhatilastoissa myös täällä), kun ei ole ”tarpeeksi miehinen” tai sopiva.

  9. Olen Paulan linjoillla. Tätä on viety liian pitkälle. Halutaan että miehet ja naiset on mahdollisimman samanlaisia. Joku sanoikin että miehet pakotettaisiin synnyttämään jos se olisi mahdollista. Kukaan ei varmaan kannata liian ahtaita rooleja. Mutta miehistä ja naisista ei pidä myöskään pidä tehdä samanlaisia. Nykyään ei arvosteta sukupuolien erilaisuutta.

    1. Tämäntyyppinen kommentointi jaksaa ihmetyttää mua, koska kukaan ei ole tekemässä miehistä ja naisista samanlaisia 😀 tai en tiedä onko joku, mutta ei ainakaan sukupuolisensitiivisesti ajattelevat.

  10. Kun puhutaan kokonaisvaltaisesta, hyvästä maskuliinisuudesta ja terveestä, laajasta miehen mallista, miehet voivat halutessaan aloittaa vaikka kuuntelemalla vertaistensa – toisten miesten – kertomana mitä kokonaisvaltaisempi maskuliinisuus on ja joissain tapauksissa onneksi on jo. Tässä: https://summit.evolving-men.com

    Kyseessä yli 25 haastattelua (kuunneltavissa maksutta vuorokauden julkaisusta eteenpäin), alkaen huomisesta torstaista 13.12. Suosittelen lämpimästi – myös naisille. Ja toimittajille, sukupuoleen katsomatta. Ihan vaan että maailmankuvamme laajentuisi. Jeee! Sille kippis.

  11. Hyvä että nostit esiin kommentteja kommentteihin ja kirjoituksiin -kommentin. Se on aisa. Tässä vielä täsmällinen feministisen teorian mukanen määritelmä: http://femmu.munblogi.com/2019/01/07/toksinen-miehisyys/

Vastaa käyttäjälle Irene Peruuta vastaus

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.