Tällainen on kolmevuotiaamme

Meidän mini täytti viikonloppuna kolme vuotta. Kolmevuotisjuhlia vietettiin täällä maalla, kuten muitakin syntymäpäiväjuhlia. Syntymäpäiväviikonloppu tullaan muistamaan helteestä, herkuttelusta ja hemmetin kiukkuisista ampiaisista. Pikkuista pisti ampiainen kahdesti viikonlopun aikana. Ensimmäinen pisti sormeen ja toinen tuikkasi piikkinsä pieneen jalkaan. Ainakin selvisi, ettei lapsi ole allerginen: pistokohdat eivät edes turvonneet.

 

Luin tekstin, jonka kirjoitin aika tasan vuosi sitten – kaksivuotissyntymäpäivän kynnyksellä. Ihmeellistä, miten ihmisen luonne ja ominaisuudet ovat niin selvästi esillä jo niin pienellä. Samanlainen iloinen, herkkä, hupsu, ujo, nauravainen ja temperamenttinen lapsemme on edelleen ja sellainen hän varmasti tulee olemaan elämänsä loppuun asti. Aika lailla kuin pienempi versio äidistään.

Kaikki äidit ja isät tietävät, kuinka nopeasti aika tuntuu noiden pikkuihmisten kanssa kulkevan. Toisaalta taas menneet ikävaiheet tuntuvat kaukaisilta. Kun seuraan tuttuja yksivuotiaita taaperoita, en kykene edes muistamaan, millaista meidän elämämme oli pari vuotta sitten. Toisaalta tulee vähän hiki, kun edes katselen taaperoita. Kolmevuotias saattaa olla hermot riekaileiksi riepottelevan uhmakas, mutta elämä ylipäätään on paljon helpompaa itse syövän, nukahtavan ja vessassa käyvän ihmisen kanssa. Joskus vielä myöhemmin pikkulapsiaika tuntuu varmaan kuin toiselta elämältä.

Kolmevuotiaamme:

♥ Kaverit ovat kaikki kaikessa. Ja kaikki ovat kavereita. Naurattaa, kun kolmevuotias osoittelee leikkipaikoilla tuiki tuntemattomia lapsia ja kutsuu heitä jo valmiiksi kavereikseen. Päivähoitokaveria on niin kova ikävä, että sitä pitää itkeskellä melkein päivittäin. Naapurin isommat tytöt ovat niiiin cooleja ja heistä puhutaan myös lakkaamatta. Parasta elämässä on, kun naapurintytöt pyytävät leikkimään keppareilla. Silloin ei paljon taakse katsota, kun kadotaan naapurin ovesta sisään ja isä ja äiti jäävät ihmettelemään, missä vaiheessa lapsesta tuli niin iso, että se lähtee yksin kavereiden luokse.

♥ Uudet tilanteet ja ihmiset otetaan vastaan äidin jalkojen takaa kurkkailemalla. Kolmevuotias on edelleen harkitsevainen ja jopa arka. Yritän olla tuuppimatta arkaa pientä ihmistä liikaa ja muistaa, ettei ujoudessa ole mitään pahaa. Kestää pitkään ennen kuin pieni lämpenee uusille asioille, mutta lopulta hän on aina kuin kala vedessä.

♥ Melko rauhallisesta vauvasta on kasvanut todella temperamenttinen lapsi. Tahtoa riittää ja jalkaa poljetaan, ellei vaatimuksiin vastata. Tyytymättömyys ilmaistaan muutenkin aina melko dramaattisesti… pienen ihmisen ilmiselvä herkkyys tuntuu välillä äidilläkin sydänalassa asti.

♥ Vaikka lapsi onkin välillä pelkkää tahtoa ja tappuraa, monet kuvailisivat häntä varmasti hyvin rauhalliseksi. Erityisesti liikkeissään. On helpottavaa, ettei hän ole aina suuna päänä menemässä. Hän harkitsee ja katselee sivusta eikä esimerkiksi telo itseään oikeastaan koskaan.

♥ Lapsesta on kuoriutumassa todellinen vitsiniekka ja hupsuttelija. Kaikenlaiset kakkajutut ovat erityisesti mieleen.

2 Comment

  1. Paljon onnea prinsessalle, oikealle kukkaistytölle.

  2. Paljon onnea hänelle, hän on niin kaunis tyttö! Ja mukavaa loppukesää sinne!
    https://nouw.com/arkijuttuja

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.