Minun vuoteni 4/4

Vuosikatselmuksen viimeinen osa! Loppuvuosi meni aivan ällistyttävää vauhtia. Olen vieläkin aivan lokakuussa, vaikka kohta alkaa jo uusi vuosi. Lokakuu ja marraskuu menivät niin työn touhussa, että joulukuu tuli aivan varkain. Joulukuussa olen osannut onneksi rauhoittua ja levätä. Ensi vuoteen sitten uusilla energioilla.

Lokakuu

Lokakuu 2018 jää mieleen aivan jäätävästä työtykityksestään, joka opetti ettei koskaan enää sellaista. Haalin liikaa töitä, joiden hintaa makselen edelleen viittä vaille vatsahaavan muodossa. Opin kantapään kautta, että kroppaa pitää kuunnella heti, kun se ilmoittaa, että nyt menee liian lujaa.

Lokakuussa jännitettiin Kirjamessujen lavalla, käytiin Amos Rexissä ja juhlittiin Halloweenia.

Koko vuoden luetuin yksittäinen postaus löytyy lokakuulta. Nimittäin tämä:

Syy synnytyksen jälkeiseen masennukseen on selvinnyt: neuvolan tuputus?

Syy suosion liittynee osin haastatteluun, jonka Iltalehti teki minusta. Silloin blogiini löysi aika paljon sellaisia lukijoita, jotka eivät täällä muuten käy.

Näistä tykättiin myös paljon:

33 asiaa minusta – aviomies vastaa

Maailman saamattomin tässä hei! Onko linjoilla muita?

Sairastinko sittenkään synnytyksen jälkeistä masennusta?


Marraskuu

Marraskuussa työrutistus jatkui. Ehdin kuitenkin myös aloittaa uintiharrastuksen, kokeilla ja innostua maalaamisesta, shoppailla unelmieni tuolin, yllättyä Johannan järjestämästä staycationista, käydä Noin viikon studion kuvauksissa ja juhlia Blog Unionin pikkujouluja.

Marraskuussa tykättiin kovasti näistä postauksista:

Ihana yksinäisyys ja muut tunteet, jotka yllättivät äitiydessä

Pojat syrjäytyvät ja syy on valkoisen heteromiehen syyttelijän?

Joulukuu

Joulukuu oli ennätyksellisen rauhallinen ja tiedän, että tämän rentoilun jälkeen uusi vuosi alkaa aivan uudella tarmolla. Olen nukkunut niin pitkään kuin on nukuttanut, kävellyt, uinut, käynyt hieronnassa ja aloittanut jopa vihdoin ja viimein selkäni kuntoutuksen. Joulukuusta mieleen jäi myös Annan järjestämä huikea Huawei-päivä!

On ollut aika vapauttavaa tuntea, millaista on, kun ei stressaa yhtään. Ensi vuonna aion tehdä enemmän töitä kuin lööbailuun pyhitetyssä joulukuussa, mutten enää aio päästää itseäni siihen jamaan, missä olin keväällä ja syksyllä.

Joulukuun hitti oli:

Rokotevastaiselle ei järkipuhe auta

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.