Klitoris löydettiin vasta vuonna 1998 ja muita patriarkaatin hölmöilyjä – kirjasuositus!

Jos luet loppuvuonna vain yhden kirjan, suosittelen että se olisi ruotsalaisen Liv Strömquistin sarjakuva-albumi Kielletty hedelmä. Mikään uutushan tämä ei ole, julkaistu Ruotsissa on vuonna 2014, mutta ainakin minun korviini tämän upean sarjakuvataitelijan nimi kantautui vasta tänä vuonna.

Tämä kirja on kuitenkin niin timanttia, että toivoisin tätä luettavan yläkoulun historian, bilsa ja terveystiedon tunneilla. Meille nimittäin kerrotaan kyllä monista historian suurmiehistä, muttei ehkä sitä, että monilla heillä oli todella kieroutunut suhtautuminen naisiin, naisen sukuelimiin, itsetyydytykseen ja seksiin. Meille kerrotaan myös noitavainoista, mutta ei ehkä sitä, että noitaoikeudenkäynneissäkin naisen sukuelimet olivat tarkan syynin kohteena. Kirjassa on ylipäätään paljon sellaista tietoa, että olisin tosi mieluusti ottanut kaiken sen vastaan jo teini-ikäisenä, jolloin olisin taatusti alkanut taistella naisvihaa vastaan jo paljon aiemmin.

Kirjassa tarkastellaan myös sitä, miksi naisen sukuelimiin on selkeästi suhtauduttu täysin luontevasti vielä joskus keskiajalla, mutta sen jälkeen pimppiä on aika systemaattisesti alettu häivyttää niin, etteivät edes nykyajan naiset osaa nimetä omiaan. Myös tässä sarjisessa mainitaan asiasta eli siitä, että moni ei tiedä vaginan ja vulvan eroa, ja miten se taas vaikuttaa kaikkeen.

Patriarkaatin mahtavimpiin salaliittoihin kuuluu myös se, että naisesta on tehty vähemmän seksuaalinen sukupuoli. Tällainen ajatus syntyi vasta valistuksen jälkeen. Sitä ennenhän nainen oli suorastaan niin seksuaalinen, että jotkut heistä piti polttaa roviolla. Valistuksen jälkeen sedät kuitenkin alkoivat selittää naisen puuttuvasta seksuaalisesta halusta. Ukkelit sepittivät myös höpöhöpöjuttuja naisen orgasmeista. Tämä se vasta oli turmiollisinta mansplainingia koskaan!

Hävettää, että tajusin itsekin jutun juonen vasta kesällä Powerful Sexual Aware -kurssilla. Toivon todella, että tämän ajan nuoret saavat parempaa seksuaalikasvatusta, kuin mitä vielä ikäiseni ovat saaneet. Ja ettei heille kerrota enää valheita esimerkiksi naisen orgamista ja ”esileikistä”. Miksi ”esileikki” olisi mitenkään vähemmän seksiä kuin penetraatio? Miksi on mitenkään oleellista, saako penetraatiossa orgasmin vai ei? Siksi, että miehen nautintoa on pidetty niin pitkään huomattavasti tärkeämpänä asiana kuin naisen. Naisen nautinto on ollut niin epäolennainen asia, että klitoriskin löydettiin koko komeudessaan vasta herran vuonna 1998. Aika monet eivät muuten vieläkään tiedä, miltä klitoris näyttää. Let me show you.

Ahdistavasta aiheestaan huolimatta kirja on kuvitettu ja kirjoitettu niin hauskalla tavalla, että tästä ehdottomasti enemmän voimaantuu kuin lannistuu. Vaikka se osoittaa myös, kuinka paljon meillä on vielä tehtävää. Kantsii lukea ja sen jälkeen taas tuumailla, tarvitaankohan sitä feminismiä. Kielletyn hedelmän ja muita Liv Strömquistin sarjakuvia voi tilata esim. Adlibrikseltä (mainoslinkki).

3 Comment

  1. Sori ei liity postaukseen mitenkään, mutta oli ihan pakko tulla kiittämään. Kuuntelen juuri Hullu kuin äidiksi tullu. Aivan ihana ja rehellinen lähestyminen hyvinkin kipeään aiheeseen. Saattanu vähän huutoitkeä lukiessa, omaa masista muistellessa. Kiitos kirjasta ♥️ Nyt jatkan lukemista.

    1. Oi ihana kuulla, että olet tykännyt kirjastani <3 <3 <3 kiitos kun kerroit!

  2. Ihanaa, että sain nauttia miehistä ja naisista jo iloisella seitkytluvulla, oli hipit, huumeet, viinaa ja seksiä. En tiennytkään, että elämä sittemmin muuttui noinkin ahdasmieliseksi.

Vastaa käyttäjälle Mermar Peruuta vastaus

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.