Queen-energia ja muita tärkeitä juttuja juuri nyt

20.7.2020

Juuri nyt…

…nautin: Omasta ajasta. Tarpeeni ovat muuttuneet radikaalisti sitten ahdistavan korona-eristäytymisen. Tuolloin en sietänyt yksin olemista, mutta nyt kaipaan sitä eniten. Kaipaan sitä, että voin keskittyä vain itseeni ja antaa itselleni kaikkea ihanaa, mitä olen ansainnut: hyvää ravintoa, treeniä, tietoa, myötätuntoa, hellyyttä… <3 Toisaalta nautin myös ihanasta kesä-Helsingistä ystävien kanssa ja lapsen loputtomasta Lintsi-riemusta.

…inspiroidun: Oman arvonsa tuntevista, voimakkaista naisista.

…luen: Vähän kaikkea sekaisin. Vielä hetki sitten ahmin naisen seksuaalisuuteen ja feminismiin liittyviä tietokirjoja (Marja Kihlströmin Iso O – Matkaopas huipulle, Rebecca Solnitin Miehet selittävät minulle asioita ja Eveliina Talvitien Miten helvetissä minusta tuli feministi olivat loistavia), mutta viime aikoina olen halunnut uppoutua kevyempiin kesäkirjoihin. Tykkäsin esimerkiksi Laura Mannisen Sitten tapasin pehmeän miehen -romaanista ja Marja Kankaan Miestä näkyvissä -kirjasta. Vaikutuksen teki (vähemmän kevyt) Venla Pystysen kirjoittama, elämäkerrallinen Mercedes Bentso: ei koira muttei mieskään. Se kertoo koskettavasti nuoren naisen selviytymistarinan pois huumehelvetistä ja muistuttaa todella pysäyttävällä tavalla siitä, mitä toistuvat elämän vastoinkäymisen voivat tehdä ihmiselle. Seuraavaksi ajattelin lukea kehutun, Pihla Hintikan Hetken Pariisi on meidän. Lenkillä taas kuuntelen Ronnie Grandellin Itsemyötätunto-tietokirjaa.

…katson telkkarista: Aloin katsella tuhannetta kertaa Sinkkuelämää sekä ultimate-hyvänmielensarjaani Modernia perhettä. Samalla sain oivalluksen siitä, että unelmieni mies on Phil Dunphy! Lisäksi tykkään katsoa hyviä dokumentteja oikeastaan mistä tahansa aiheista. Eilen katsoin Chelsea Handlerin valkoisesta etuoikeudesta kertovan Hello, Privilege. It’s Me, Chelsea. Myös Areenasta löytyvä Hillary Rodham Clinton -dokkarisarja oli vaikuttava ja sai ihailemaan Hillarya entisestään.

…harrastan: massiivista itsetutkiskelua, itseni kehittämistä ja oman arvoni löytämistä. Kaisa Merelän Powerful Sexual Aware -valmennuksen opit pyörivät päässä ja saan uutta voimaa viikko sitten alkaneesta Queen Salon -valmennuksesta. Viimeksi mainittu on suunnattu deittaileville heterosinkkunaisille, mutta ajatusta Queen-energiasta voi ja pitäisi soveltaa aivan jokaisella elämän osa-alueella. Ensimmäisen viikon tärkeimmät opit itselleni ovat olleet sisäisen puheen kääntäminen positiiviseksi ja inspiroivaksi sekä itsemyötätunnon ja sitä kautta omanarvontunnon kehittäminen. Ihan perusjuttuja siis ylipäätään elämässä, mutta Kaisalla on uskomaton taito opettaa näitä asioita inspiroivalla, innostavalla ja heposti sisäistettävällä tavalla.

…suunnittelen: Kuluneen vuoden aikana olen tiedostamatta ja ehkä tietoisestikin tehnyt vähemmän töitä ja keskittynyt ensin selviytymiseen ja sitten itseni kehittämiseen. Nyt alan pikkuhiljaa suunnata ajatuksia itseni ulkopuolelle: syksyksi on kehitteillä mielettömän innostava, uusi työprojekti ja lisäksi alan tehdä myös vapaaehtoistyötä.

…haaveilen: Outoa kyllä mutta haaveilen vähän syksystä ja arjen alkamisesta. Kesä on ihanaa aikaa, mutta kenties kaikkien ihanien festareiden ja lomamatkojen puutteessa olen alkanut odottaa jo arjen rutiineja: säännöllistä elämää ja töitä.

…kuuntelen: Mun Savage-soittolistaa, jossa (melkein) kaikki artistit on naisia. Yksi mun feminiinisen ja feministisen voimaantumisen sivuvaikutuksista on se, että olen alkanut kuunnella musiikkia, tanssia ja laulaa enemmän. En muista, koska olisin esimerkiksi lenkkeillyt tai treenannut musiikit korvilla, mutta nyt huomaan saavani energiaa myös musiikista ja etenkin aggressiivisesta naisräpistä.

4 Comments

Älä tee näitä virheitä eron jälkeen

12.7.2020

Sori klikkiotsikko, mutta sain idean tähän postaukseen unessa ja siinä myös otsikko oli yhtä clickbait. Erostani on jo yli vuosi, joten voin jo kokemuksen jos en nyt syvällä, mutta jonkinlaisella rintaäänellä varoittaa sudenkuopista eron jälkeen. En ole ammattilainen, vaan annan nämä ohjeet kokemusasiantuntijana.

Uhriutuminen

Pahin virhe, jonka eron jälkeen voi tehdä, on sälyttää kaikki syyt exän niskoille. Älä silti hätäile, uhriutuminen on inhimillistä ja ehkä hyödyllistäkin alkushokissa. Viha ja katkeruus toista kohtaan ovat luonnollisia tunteita, mutta niistä on hyvä päästää irti ennemmin kuin myöhemmin. Kun toimintakyky palaa, on tärkeää kääntää katse itseen ja ennen kaikkea itseen. Vaikka toinen olisi käyttäytynyt miten kusipäisesti, loukannut ja nöyryyttänyt, parisuhteessa ja erossa on aina kaksi ihmistä, joista kumpikaan ei ole täydellinen ja joista kummallakin on varaa kasvaa ja kehittyä.

Kasvusta kieltäytyminen

Ero pitkästä suhteesta saattaa olla elämäsi paras juttu, vaikka se tuntuu aluksi päinvastaiselta. Se voi olla elämän mullistava oppitunti, mahdollisuus moninkertaisesti tyydyttävämpään elämään ja sysäys tärkeään itsensä kehittämiseen. Jokaisen pitäisi pitää kehityskeskustelut itsensä kanssa aika ajoin, mutta harvemmin siihen ryhtyy, jos elämä porskuttaa samaa tuttua ja turvallista rataa vuodesta toiseen. Siksi hirveä virhe, jonka eronnut voi tehdä, on tämän upean kehitysmahdollisuuden sivuuttaminen.

Mene eroseminaariin, lue kirjoja, kerää tietoa, käy nettivalmennus. Valmennuksista voin suositella Emilia Vuorisalmen Toivu sydänsurusta -verkkokurssia ja tietysti Kaisa Merelän Powerful Sexual Aware -valmennusta. Maanantaina aloitan Merelän Queen Salon -valmennuksen, joka on keskittynyt deittailuun, mutta sitä ei välttämättä kannata käydä välittömästi eron jälkeen.

Mieti tarkasti mitä haluat uudelta elämältä ja mene sitten määrätietoisesti sitä kohti. Tee ihania, nautintoa tuottavia asioita, harrasta, suhtaudu johonkin intohimoisesti.

Paniikkipariutuminen

Nyt kannattaa sitten hetki olla ihan vain itsekseen eikä rynnätä suin päin uuteen suhteeseen. Perheenjäsenten ja kavereiden hyvää tarkoittava neuvo on ärsyttävä, tiedän. Kun itse vuotaa verta sydämestään ja vakaassa parisuhteessa oleva kaveri kehottaa olemaan yksin, tekisi mieli sanoa jotakin vähemmän rakentavaa. Mutta kuten kliseissä yleensä, tässäkin piilee totuuden siemen ja varsi tärkeä sellainen.

On tosi helppoa vaihtaa lennosta toiseen ja jatkaa sitten samaa toksista rataa, sillä sitähän me ihmiset teemme. Emme tykkää muutoksista ja tekisimme mielellämme kaiken samalla tavalla kuin aina ennenkin. Tässä kohdin kannattaa kuitenkin muuttaa elämän ja omien toimintamallien suuntaa. En väitä, että jokainen ”liian nopeasti aloitettu” uusi suhde olisi tuhoon tuomittu. Itseään voi kehittää suhteessakin. Mutta en nyt ainakaan ihan ehdoin tahdoin lähtisi ensimmäisen vastaan tulleen matkaan ainakaan siksi, että yksin oleminen pelottaa.

Eikä yksin tarvitse jäädä. Itse en olisi kyennyt viettämään vuotta itsekseni. Olen tapaillut ja tavannut ihania tyyppejä, joilla kaikilla on jokin paikka sydämessäni vaikkakaan ei välttämättä enää elämässäni. Erityisesti viime syksynä minulla oli voimakas tarve täyttää jokainen lapsivapaa ilta uusilla tuttavuuksilla, jännityksellä ja treffeillä. Sanoin terapeutilleni, ettei näin varmaankaan saisi tehdä. Minun pitäisi varmaankin vielä surra, käydä eroa läpi yksinäisyydessä ja oppia olemaan yksin. Terapeutti kuitenkin kehotti kuuntelemaan tarpeitani. Onneksi kuuntelin: vuosi on ollut elämäni ikimuistoisin. Tarvitsin sataprosenttisesti vauhdikasta sinkkuelämää vuosikausien pitkissä suhteissa olemisen jälkeen.

Vasta nyt olen huomannut tarvitsevani yksin olemisen opettelua. Tai erityisesti sen opettelua, että siedän niitä tylsiä fomo-hetkiä, jolloin ei ole mitään bileitä, treffejä tai reissuja joita odottaa. Yksin osaan olla ja oikeastaan jännitän enemmänkin sitä, kuinka kykenen enää päästämään omaan tilaani ja aikaani jonkun toisen. Mutta se on vielä vaikeaa, että olisin tyytyväinen ja levollinen, vaikka mitään jännittävää ei olisi tiedossa lähipäivinä tai -viikkoina. Kun huomasin selaavani Tinderiä sillä mielellä, että etsin sieltä helpotusta tähän levottomaan olooni, päätin poistaa koko sovelluksen. Palaan sinne vasta sitten, kun olen oppinut sietämään sitä tyhjyyden tunnetta, joka tulee, kun ei ole mitään seikkailua, mitä odottaa.

Lipsahdan helposti siihen ajatukseen, että tarvitsen toista ihmistä tai parisuhdetta siihen, että voisin tehdä jotakin, vaikkapa matkustella. Mutta voin tehdä kaiken, mitä haluan, itseni kanssa. Haluan kyllä jakaa elämäni jonkun ihanan kanssa vielä joskus, mutta en missään nimessä halua tehdä valintaa ryhtyä parisuhteeseen yksinäisyyden pelosta vaan puhtaasta halusta jakaa elämäni juuri sen kyseisen ihmisen kanssa.

4 Comments

Vuosi eron jälkeen

23.4.2020

Erostamme on kulunut aika tarkalleen vuosi. Mietin tänään, että jos olisin vaikka tammikuussa 2019 päässyt aikakoneella tähän hetkeen, kevääseen 2020, en todellakaan olisi uskonut silmiäni. On meneillään joku apokalypsi ja kaiken kukkuraksi minä asun vanhassa kaksiossani Alppilassa SINKKUNA ja olen vieläpä aivan tyytyväinen elämääni. Olisin takuulla kuvitellut, että aikakoneeseen oli tullut joku bugi, joka oli miksaillut menneisyydestäni ja jostakin dystopialeffan kässäristä jotakin todella outoa…

Vuosi sitten elettiin aika tuskallisia hetkiä. Olin Kanarian-lomalla, jonne meidän piti lähteä perheenä, mutta jonne lähtikin aviomieheni sijaan äitini. Vielä tuolla lomalla käytin kaiken liikenevän ajan siihen, että luin aivan kaiken netistä löytyvän tiedon hakusanoilla kuinka estää ero. Tyypillistä Ireneä. Kun minua kohtaa jokin vastoinkäyminen, selviytysmiskeinoni on tieto. Haluan tietää kaiken tuosta minua lähestyvästä uhasta ja oppia, kuinka voin kukistaa sen.

Nuo 11 päivää auringossa huippuhotellissa olivat elämäni hirveimmät, vaikka kepeistä somepäivityksistä sitä tuskin pystyi arvaamaan. Ei mennyt hetkeäkään, ei sekunnin sadasosaa, jolloin en olisi ajatellut eron uhkaa. En halunnut olla tuhansien kilometrien päässä murenevasta avioliitostani. Halusin olla pelastamassa sitä paikan päällä. Viimeistään kotiin palatessamme selvisi kuitenkin, ettei mitään ollut enää tehtävissä. Toisaalta se oli helpotus. Ei ollut enää jossiteltavaa eikä mitään muuta mahdollisuutta kuin jatkaa elämäänsä. Sain antaa periksi. Siihen asti olin elätellyt toiveita, ja se on pidemmän päälle aika kuluttavaa.

Sitten aloin taas opiskella. Tällä kertaa hakusanoilla kuinka selvitä erosta. Luin vertaistarinoita naistenlehtien sivuilta ja opin, että ihmiset olivat selvinneet paljon vaikeammistakin erotilanteista. Luin psykologien ja muiden ammattilaisten tekstejä. Opin, että eron keskellä näköalattomuus on tavallista: on hankalaa nähdä elämää eteenpäin. Luin, ettei ero tarkoita loppuelämän peruuttamista: ero on mahdollisuus parempaan. Luin, että erosta selviää, vaikka erosuru voi olla valtava sokki, joka aiheuttaa fyysisiäkin oireita.

Vuosi sitten janosin tietää, kuinka kauan tämä kestää: koska tämä tuska loppuisi? Monet asiantuntijat arvioivat joidenkin tilastojensa perusteella, että erosta selviämiseen kuluu noin vuosi. Muistan ajatelleeni, etten kestä tätä tuskaa vuotta, että niinkö kauan tätä pitää lusia? Mutta eihän se tietenkään niin mene, että vuoden ajan kärsit ja itket ja 365 päivän kuluttua kuin taikaiskusta tuska katoaa. Voin sanoa olleeni iloinen ja onnellinen jo viime kesänä. Senkin jälkeen tuli takasiskuja, huolia, murheita ja itkuja mutta suunta on kuitenkin aina ollut eteenpäin.

Vuoden aikana olen opetellut kuuntelemaan itseäni ja tarpeitani. En ole kaivannut uuteen suhteeseen, sillä olen tiennyt, ettei sellainen olisi ollut hyväksi. Olen ollut suhteessa 15-vuotiaasta lähtien enkä ole oikeastaan koskaan deittaillut ennen tätä vuotta. Olen ottanut kaiken irti vapaudestani. Olen kohdannut omat tunteeni ja pohtinut omia heikkouksiani ja sitä, miten ne vaikuttavat parisuhteisiini. Olen oppinut, että voin muuttaa vain ja ainoastaan itseäni. Olen käsittänyt, että liian aikaisin aloitetussa uudessa suhteessa toistaisin vain vanhoja virheitäni. Olen miettinyt, millaisia tarpeita minulla on parisuhteessa, jotta voisin olla tulevaisuudessa hyvässä sellaisessa enkä sysäisi itseäni ja tarpeitani sivuun.

Kulunut vuosi on antanut minulle jotain muutakin kullanarvoista. Se on opettanut, että selviän jatkossakin yhtä musertavasta tilanteesta, jos sellainen eteeni vielä tulee.

11 Comments

Lue myös

Lue myös

Lue myös