Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Viikon parhaat

Paras lahja

Sängynpääty oli ihan ehdoton must have -hankinta uuteen kotiin, mutten ihan hoksannut, ettei sellainen klassinen napillinen versio oikein istu niin boheemiin kotiin, jollaiseksi kotimme kehkeytyi tässä vuoden aikana. Niinpä aloin haaveilla pellavahupusta, joka vain sujautettaisiin päädyn päälle. Äiti teetätti meille sellaisen joululahjaksi ja nyt se viimein saapui äidin mukana. Makkarin ilme sujahti saman tien mätsäämään paremmin kodin muuta sisustusta!

Tähän liittyy myös kuvaava tarina, kun Jaakko illalla rojahti sänkyyn ja kysyin, huomaako hän mitään uutta makuuhuoneessa. No, hän huomasi Jotexilta saamani kauniin purnukan (rakastan sitä!), mutta ”uutta” sängynpäätyä ei sitten millään.  Jotkut ovat säännöllisin väliajoin huolissaan siitä, saako mies meidän taloudessamme päättää mistään sisustukseen liittyvästä. Tämä sängynpääty-case ehkä kuvaa riittävästi, kuinka paljon häntä kotimme sisustus kiinnostelee.

Paras asia

Varasimme toukokuuksi matkan Kreikkaan! Tämä päätös tehtiin aika nopeasti. Meillä ei ollut suunnitelmia lähteä keväällä mihinkään, mutta kun Erika poikaystävineen pyysi meitä mukaan matkaan, aloimme heti suunnitella innoissamme toukokuista reissua! Määränpääksi valikoitui Kos, sillä sinne löytyi suoria lento+hotellipaketteja suht edullisesti ja lisäksi meitä kiinnostaisi valtavasti päiväreissu Bodrumissa Turkin puolella. Nyt pidän sormet ristissä, että lapsen uhma taittuu toukokuuhun mennessä edes hippusen 😀 Odotan innolla, millainen Kreikka meitä odottaa tuohon vuodenaikaan, sillä olemme aina matkanneet sinne elokuussa, jolloin on minun makuuni aivan liian kuuma. Luulen, että rakastan toukokuista, hiukan viileämpää Kreikkaa entistäkin enemmän!

Parhaat treffit

Ja tietysti ainoat. Pääsimme viiiiimein viettämään treffi-iltaa Jaakon kanssa ja suuntasimme Ravintola Nokkaan. Neljän (plus kolmen pikkuväliruoan) ruokalajin illallisella saa aika hyvin juteltua kuulumiset (ja ah, niin ettei kukaan keskeytä!). Superhyviä ruokia ja viinejä, mummi lapsen kanssa kotona. Täydellinen ilta!

Paras sarja

Innostuin katsomaan Seniorit somessa -sarjaa, koska Janne on sitä hehkuttanut Facessa ja tietysti uteliaisuudesta, koska mekin Erikan kanssa Jannen jaksossa vilahdetaan. Sarjan ideana on siis se, että nuoret sometähdet ottavat omat seniorinsa siipiensä suojiin ja opettavat näille somen saloja ja tietotekniikkaa.

Olimme Suomen Blogimedian etkoilla ennen syksyistä blogigaalaa ja Janne saapui sinne senioreidensa Penan ja Lean kanssa. Ihastuimme ihan päätä pahkaa kivoihin tyyppeihin, heidän tarinoihinsa ja 91-vuotiaan Penan punaisiin housuihin! Oli hauska katsoa, mitä kaikkea Janne oli heille opettanut. He tekivät muun muassa yhdessä meikkivideon Tubeen ja Janne opetti Leaa löytämään ompeluohjeita Tubesta. Janne näytti heillle myös, miten skypeä käytetään tableteilla, jotta pari voi soitella toisilleen joka päivä tavallisten puheluiden sijaan videopuheluita. Pari asuu siis omissa asuinnoissaan, sillä he ovat tavanneet vasta vanhemmalla iällä. Pena oli yli 60 vuotta naimisissa, mutta hänen vaimonsa menehtyi joitakin vuosia sitten. Onneksi Pena löysi vielä vanhoilla päivillään Lean elämäänsä <3

Sarja muistuttaa siitä, kuinka tärkeää on pysyä ajan hermoilla. Ainakin Pena oli jo ennen Jannen tapaamista Facebookissa ja käytti sähköpostia. Mikä on tosi hienoa. Mietin usein, kuinka paljosta kommunikaatiosta, tiedonjaosta ja ajankäyttömahdollisuuksista vanhukset saattavat jäädä paitsi, koska eivät osaa käyttää uutta tekniikkaa.

Paras ilmiö

Luin muutama päivä sitten skin positive -ilmiöstä, joka ilmeisesti tekee nyt tuloaan body positiven rinnalle. On uskomatonta huomata, kuinka paljon erilaisista iho-ongelmista kärsivät joutuvat vielä kuulemaan ja lukemaan itseään kohdistuvaa pilkkaa ja parjausta. Täydellisille Instagram-meikeille, jotka ovat kuin taidetta, on tietysti paikkansa, mutta on hienoa, että somessa näkyy myös ihan oikeaa ihoa ”virheineen”. Ja on hienoa, ettei esimerkiksi akne estä ketään alkamasta vaikkapa meikkivloggaajaksi. Nämä finneistään piittaamattomat naiset näyttävät, etteivät iho-ongelmat määrittele ketään ja että esimerkiksi finnit ovat yleinen riesa eivätkä missään nimessä merkki huonosta hygieniasta.

Paras meikki

Esittelin tuon Maybellinen Super Stay Matte Ink -huulipunan Tyyli.comin Perjantaipurkeissakin, nimittäin se taitaa olla kestävin huulipuna, jota olen koskaan kokeillut. Kun testasin sitä ensimmäisen kerran, se pysyi aamupäivästä iltaan asti, vaikka tietysti söin välissä ja kävin jopa saunassa. Olen laiska lisäilemään huulipunaa, joten käytän usein näitä superpysyviä mattahuulilakkoja. Vinkki muuten niille, jotka eivät tykkää vahvasta ja täysin peittävästä huulilakkalookista: taputtele väriä sormilla huulille niin, että huulet saavat kevyen ja luonnollisen sävyn. Tällä tekniikalla huulet eivät edes näytä punatuilta.

Paras kirppislöytö

Lähestyvät kevät ja lisääntyvät valo tekevät sen, että kirppiskuume on korkeimmillaan. Olen tehnyt joitakin ihania sisustus- ja lastenvaatelöytöjä. Yksi kauneimmista löydöistä on upea saviruukku muutamalla eurolla.

Kiitos taas, KarmaRock

Yksi kesän odotetuimmista illoista on taas ohi ja olo on perinteisesti vähän haikea.

Vaikka Karman jälkeen on aina takki tyhjä, sitä on kuitenkin monta ihanaa kohtaamista ja juttutuokiota rikkaampi.

Ehkä huomaatte, että minulle kotikaupunkini rakkaat festarit ovat enemmänkin juuri tunnelmointia, vanhojen ystävien tapaamista ja loppukesän juhlistamista kuin musiikin kuuntelua – raskaampi rokki ei ole tunnetusti minun musiikiani. Muttei se ei ole koskaan estänyt minua intoilemasta tapahtumasta, joka kerää vuosittain yhteen lapsuuteni ja nuoruuteni ihmiset. Enkä kuitenkaan voi lakata ihmettelemästä, miten talkoovoimin järjestetty festari onnistuu tarjoilemaan vuosittain sellaisen kattauksen tyylisiään bändejä ja artisteja piskuisella paikkakunnalla.

♥ Harjavalta rock city forever ♥

 

Meillä oli Erikan kanssa molemmilla kierrätystyylit – eli samat asut kuin Ruississa. Mitä sitä turhaan hyväksi havaittua festaristailia vaihtamaan 🙂

Verannalla

Ehkä lempihuoneeni lapsuudenkodissani, valoisa ja kaunis lasiveranta. Siellä vain ei ole tullut kuitenkaan vietettyä paljon aikaa, sillä kalustus on ollut jollakin tavalla väärä. Tällä hetkellä huone on aivan hyrskyn myrskyn, sillä yritämme pähkäillä äidin kanssa sinne uutta sisustusta. Sellaista, että siellä todella viihtyisi, mutta että huone olisi kuitenkin käytännöllinen. Haluaisin sinne pienemmän ruokapöydän, jonka ääressä voisi juoda vaikka aamukahvit, mutta joka ei tukkisi puolta huoneesta. Aivan ehdottomasti haluaisin sinne kaksi lepotuolia, joissa voisi lukea kirjoja. Talvellahan tuo huone kelpaa lähinnä ruokien säilytykseen, mutta kesäisin siellä olisi ihana istuskella enemmänkin…