Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Mä oon blondi ja muita viime aikojen parhaita

Elämä on tällä hetkellä kaikkea muuta kuin iloista, kuten bloginkin väliaikaisesta kuolemasta voi päätellä, mutta päätin silti tsempata ja miettiä, mitä kaikkea kivaa viime aikoina on tapahtunut.

♥ Lähdimme ex tempore miniristeilylle Harjavallan ystävieni ja muksujen kanssa. Matka oli tosi toivottu breikki vaikeisiin ajatuksiin ja oli ihana seurata lapsen riemua pallomerissä, uusien ystävien kanssa. Harjavallassa asuvat ystäväni ovat niin älyttömän rakkaita, ja näen heitä aivan liian harvoin. Oli ihanaa päästä tutustumaan heidän jälkikasvuunsakin paremmin, kun hengailimme yhdessä kokonaisen vuorokauden. Ja oli hienoa nähdä, että kolmevuotias ja 11-vuotiaskin voivat löytää yhteisen sävelen.

♥ Kummipoikani täytti juuri kahdeksan, enkä voi uskoa, että voin keskustella hänen kanssaan tubettajista! Hän ja kaverinsa olivat aivan ihmeissään, kun kerroin, että olen ollut Tukholmassa Miklun tyttöystävän Sara Karoliinan kanssa. Voisin selkeästi olla se cool aunt Helsingistä 😀

♥ Vietimme viikonloppuna myös rakkaan ystävän babyshowereita. Babyshowerit ovat muuten aika kiinnostava konsepti: siellä törmää usein tuntemattomiin naisiin, mutta juttu luistaa silti, kun naiset jakavat synnytyskokemuksiaan ja muita vauvoihin liittyviä juttuja. Kauniisiin juhliin ei tarvita sen kummempaa sälää, kakunkoristeenakin voi käyttää kolmevuotiaalta lainattuja norsu-Duploja 😉

♥ Uusi tukka! IG-seuraajani huomasivatkin jo aiemmin, että meikäläinen on tosiaankin tätä nykyä blondi. Parempia kuvia tulossa asap.

♥ Retki Haltialaan! Eläintilalla käynti on aina yhtä elämyksellistä sekä minulle että minille. Haltialassa on viikonloppuisin poniratsastusta ja vaikka viiden euron hinta onkin aika suolainen pienestä kierroksesta ponin selässä, se on lapsesta niin hienoa, että raha ei kyllä mene hukkaan.

♥ Selkä kuntoon -projekti etenee Femihealthissä. Fyssarini Ira Rissanen epäili, että selkäkipuni saattaa johtua välilevyongelmasta ja nyt yritän saada levyjen väliin lisätilaa ostamallani spiraalistabilaationauhalla, jolla teen erilaisia jumppia.

♥ Bisnesideoita meksikolaisessa. Jäimme kevään pressipäivillä kiertelyn jälkeen höpisemään pienellä porukalla mahdollisista uusista bisneskuvioista vielä myöhään yöhön. Dinneripaikaksi valikoitui kehumani Frida’s ja ai että oli taas hyviä pöperöitä. Jos meksikolainen sapuska maistuu, kannattaa ehdottomasti käydä testaamassa uusi Frida’s, jota kehuin aiemminkin.

Huijarisyndrooma hiiteen – näissä jutuissa olen tosi hyvä!

Saan itseni toisinaan kiinni potemasta huijarisyndroomaa. Milloin en tavoita itse asettamiani tähtitieteellisiä standardeja äitiydessä, milloin epäilen kykyjäni omassa ammatissani. On toisinaan paljon helpompi keskittyä niihin juttuihin, jotka eivät suju (ja siihen, mitä kaikki muut tekevät paremmin) kuin vakuuttaa itsensä siitä, että on oikeasti tietyissä asioissa tosi hyvä.

Ehkä kaipasin pientä reality checkiä, kun silmiini osui upean Marin Magicpoks-blogissa haaste, jossa tarkoitus on vähän kehua itseään. Mari oli bongannut haasteen Jonnalta, joka taas oli kuullut siitä Vienan ja Artun No Filter -podcastista. Tehtävä kuuluu: kerro missä olet hyvä, todella hyvä ja erinomainen. Täältä pesee.

Olen hyvä juhlien järjestämisessä. Jos en olisi kirjoittaja, voisin olla sellainen handsfree-kuulokkeisiin puhuva juhlajärjestäjä. Rakastan järjestää (yllätys)juhlia, suunnitella ja väkertää yksityiskohtia. Rakastan teemabileitä eivätkä mitkään merkkipäivät eivät mielestäni liian vähäisiä kunnon kestien pitämiseen! Tykkään erityisesti siitä suunnittelupuolesta, itse emäntänä en ole kauhean kaksinen. Huomatkaa, etten voi kehua itseäni ellen vähän myös vähättele! Vieraat kuitenkin viihtyvät järkkäämissäni juhlissa, vaikka kahvin kaatelu usein unohtuukin.

Olen todella hyvä monissa visuaalista silmää vaativissa tehtävissä. Olen aina saanut kehuja värisilmästäni ja kotieni sisustuksesta. Nautin kaikenlaisesta stailaamisesta ja erilaisten tyylien luomisesta. Osaan luoda kivan tyylin niin vaatteista kuin sisustusjutuistakin. Valokuvien ottaminen ja sommitelmien luominenkin ovat aina luonnistuneet.

Olen erinomainen kirjoittaja. Tätä joudun välillä todistelemaan itselleni, sillä pystyn helposti myös väittämään toista. Kenties kun koko ura perustuu tähän taitooni, itseluottamus on toisinaan koetuksella. Olen kova vertailemaan ja aina kun olen lukenut esimerkiksi Stella Harasekin blogia tai Riikka Pulkkisen romaania, olen aivan varma, että olen täysin väärällä alalla. Sitten muistan, että olen vain erilainen kirjoittaja (ja että on muutenkin ihan pöljää vertailla itseään esimerkiksi Finlandia-kirjailijoihin). Olen aina ollut enemmän asiatekstien kirjoittaja. Lukiossa uskoin vakaasti, että olin aivan keskinkertainen kirjoittaja, kun sain aineistani vain vaivoin kaseja. Sitten kirjoituksista pamahdi laudatur ja tajusin, että se yksi ainut opettajani oli vain arvostanut enemmän kaunokirjallisia aineita. Ylioppilastutkintolautakunnassa taas arvioitiin tekstejä niiden genren perusteella. Olen kaiken lisäksi aivan älyttömän tehokas kirjoittaja! Gradun päräytin kahdessa viikossa ja sittemmin työnantajat ovat kiitelleet nopeuttani.

Ai että mä oon sitten hyvä! 😀 Haastan kaikki tämän lukevat listaamaan parhaita kykyjään!