Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Mä oon blondi ja muita viime aikojen parhaita

Elämä on tällä hetkellä kaikkea muuta kuin iloista, kuten bloginkin väliaikaisesta kuolemasta voi päätellä, mutta päätin silti tsempata ja miettiä, mitä kaikkea kivaa viime aikoina on tapahtunut.

♥ Lähdimme ex tempore miniristeilylle Harjavallan ystävieni ja muksujen kanssa. Matka oli tosi toivottu breikki vaikeisiin ajatuksiin ja oli ihana seurata lapsen riemua pallomerissä, uusien ystävien kanssa. Harjavallassa asuvat ystäväni ovat niin älyttömän rakkaita, ja näen heitä aivan liian harvoin. Oli ihanaa päästä tutustumaan heidän jälkikasvuunsakin paremmin, kun hengailimme yhdessä kokonaisen vuorokauden. Ja oli hienoa nähdä, että kolmevuotias ja 11-vuotiaskin voivat löytää yhteisen sävelen.

♥ Kummipoikani täytti juuri kahdeksan, enkä voi uskoa, että voin keskustella hänen kanssaan tubettajista! Hän ja kaverinsa olivat aivan ihmeissään, kun kerroin, että olen ollut Tukholmassa Miklun tyttöystävän Sara Karoliinan kanssa. Voisin selkeästi olla se cool aunt Helsingistä 😀

♥ Vietimme viikonloppuna myös rakkaan ystävän babyshowereita. Babyshowerit ovat muuten aika kiinnostava konsepti: siellä törmää usein tuntemattomiin naisiin, mutta juttu luistaa silti, kun naiset jakavat synnytyskokemuksiaan ja muita vauvoihin liittyviä juttuja. Kauniisiin juhliin ei tarvita sen kummempaa sälää, kakunkoristeenakin voi käyttää kolmevuotiaalta lainattuja norsu-Duploja 😉

♥ Uusi tukka! IG-seuraajani huomasivatkin jo aiemmin, että meikäläinen on tosiaankin tätä nykyä blondi. Parempia kuvia tulossa asap.

♥ Retki Haltialaan! Eläintilalla käynti on aina yhtä elämyksellistä sekä minulle että minille. Haltialassa on viikonloppuisin poniratsastusta ja vaikka viiden euron hinta onkin aika suolainen pienestä kierroksesta ponin selässä, se on lapsesta niin hienoa, että raha ei kyllä mene hukkaan.

♥ Selkä kuntoon -projekti etenee Femihealthissä. Fyssarini Ira Rissanen epäili, että selkäkipuni saattaa johtua välilevyongelmasta ja nyt yritän saada levyjen väliin lisätilaa ostamallani spiraalistabilaationauhalla, jolla teen erilaisia jumppia.

♥ Bisnesideoita meksikolaisessa. Jäimme kevään pressipäivillä kiertelyn jälkeen höpisemään pienellä porukalla mahdollisista uusista bisneskuvioista vielä myöhään yöhön. Dinneripaikaksi valikoitui kehumani Frida’s ja ai että oli taas hyviä pöperöitä. Jos meksikolainen sapuska maistuu, kannattaa ehdottomasti käydä testaamassa uusi Frida’s, jota kehuin aiemminkin.

Huijarisyndrooma hiiteen – näissä jutuissa olen tosi hyvä!

Saan itseni toisinaan kiinni potemasta huijarisyndroomaa. Milloin en tavoita itse asettamiani tähtitieteellisiä standardeja äitiydessä, milloin epäilen kykyjäni omassa ammatissani. On toisinaan paljon helpompi keskittyä niihin juttuihin, jotka eivät suju (ja siihen, mitä kaikki muut tekevät paremmin) kuin vakuuttaa itsensä siitä, että on oikeasti tietyissä asioissa tosi hyvä.

Ehkä kaipasin pientä reality checkiä, kun silmiini osui upean Marin Magicpoks-blogissa haaste, jossa tarkoitus on vähän kehua itseään. Mari oli bongannut haasteen Jonnalta, joka taas oli kuullut siitä Vienan ja Artun No Filter -podcastista. Tehtävä kuuluu: kerro missä olet hyvä, todella hyvä ja erinomainen. Täältä pesee.

Olen hyvä juhlien järjestämisessä. Jos en olisi kirjoittaja, voisin olla sellainen handsfree-kuulokkeisiin puhuva juhlajärjestäjä. Rakastan järjestää (yllätys)juhlia, suunnitella ja väkertää yksityiskohtia. Rakastan teemabileitä eivätkä mitkään merkkipäivät eivät mielestäni liian vähäisiä kunnon kestien pitämiseen! Tykkään erityisesti siitä suunnittelupuolesta, itse emäntänä en ole kauhean kaksinen. Huomatkaa, etten voi kehua itseäni ellen vähän myös vähättele! Vieraat kuitenkin viihtyvät järkkäämissäni juhlissa, vaikka kahvin kaatelu usein unohtuukin.

Olen todella hyvä monissa visuaalista silmää vaativissa tehtävissä. Olen aina saanut kehuja värisilmästäni ja kotieni sisustuksesta. Nautin kaikenlaisesta stailaamisesta ja erilaisten tyylien luomisesta. Osaan luoda kivan tyylin niin vaatteista kuin sisustusjutuistakin. Valokuvien ottaminen ja sommitelmien luominenkin ovat aina luonnistuneet.

Olen erinomainen kirjoittaja. Tätä joudun välillä todistelemaan itselleni, sillä pystyn helposti myös väittämään toista. Kenties kun koko ura perustuu tähän taitooni, itseluottamus on toisinaan koetuksella. Olen kova vertailemaan ja aina kun olen lukenut esimerkiksi Stella Harasekin blogia tai Riikka Pulkkisen romaania, olen aivan varma, että olen täysin väärällä alalla. Sitten muistan, että olen vain erilainen kirjoittaja (ja että on muutenkin ihan pöljää vertailla itseään esimerkiksi Finlandia-kirjailijoihin). Olen aina ollut enemmän asiatekstien kirjoittaja. Lukiossa uskoin vakaasti, että olin aivan keskinkertainen kirjoittaja, kun sain aineistani vain vaivoin kaseja. Sitten kirjoituksista pamahdi laudatur ja tajusin, että se yksi ainut opettajani oli vain arvostanut enemmän kaunokirjallisia aineita. Ylioppilastutkintolautakunnassa taas arvioitiin tekstejä niiden genren perusteella. Olen kaiken lisäksi aivan älyttömän tehokas kirjoittaja! Gradun päräytin kahdessa viikossa ja sittemmin työnantajat ovat kiitelleet nopeuttani.

Ai että mä oon sitten hyvä! 😀 Haastan kaikki tämän lukevat listaamaan parhaita kykyjään!

Mahtava huulimeikkivinkki, pieni romahdus ja muita kuvia viikon varrelta

Tehtiin kolmen sukupolven voimin pieni retki risteillen Ruotsiin alkuviikosta. Majailimme Muumi-hytissä Silja Serenadella ja käynnissä oli joku Skidit-risteily. Lapsille oli jokaiselle ajankohdalle jonkinlaista ohjelmaa ja kävimme katsomassa mm. Herttakuninkaiden sirkusesityksen. Kaikki vapaat hetket vietimme leikkihuoneessa (ei-yllättäen pallomeri oli kova juttu!) ja kävimme myös kylpylässä lillumassa itsemme rusinoiksi. Ruotsin puolella kävimme Perhostalossa vain huomataksemme, että pelkään isoja perhosia (!) Tajusin, että perhosethan ovat vain isoja ötököitä, jotka ovat naamioituneita hienoihin siipiin. Yritin pitää pään kylmänä, etten tartuttaisi lapseen täysin absurdia pelkoani…

Oli ihan hyvä vähän harjoitella reissaamista kolmisin äidin ja lapsen kanssa, sillä lähdemme huhtikuussa Kanarialle tällä poppoolla. Kerroinkin aiemmin, että Jaakon työkuviot sotkivat perhelomaksi tarkoitetun matkan, emmekä onnistuneet setvimään tilannetta muuten kuin että äitini lähtee Jaakon tilalle. Tai siis ostin äidille omat lentoliput, sillä Finnair ei tullut piiruakaan vastaan vaikeassa tilanteessa, kun yritin vain vaihtaa Jaakon lentolippuihin äitini nimen. Tästä jäi kyllä harvinaisen paha maku suuhun Finnairista. Tiesin kyllä, että Expedian kautta ostetuissa lentolipuissa oli tiukat säännöt kaikenlaisista vaihdoista, mutta miksi tällaisia lippuja edes on? Nyt koneessa on sitten yksi tyhjä paikka. Ei mitään järkeä.

Risteilyltä en tehnyt juuri muita ostoksia kuin ihan mahtavan Benefitin kulmakynän. Hehkutin sen tarkkaa jälkeä niin paljon, että siskokin vaati ostamaan hänelle samanlaisen. Minusta tällainen kierrettävä kulmakynä on ainut oikea kulmakynä, niistä terotettavista ei ole mihinkään paitsi ehkä silloin kun kynän on juuri terottanut. // Latasin tämän kuvan IG-stooriin ja kerroin intoilevani sillä, että olen kerrankin ilman lasta marketissa ja saan käyttää tavallisia ostoskärryjä, jotka suorastaan liukuvat kaupan käytävillä. Jokainen pahamaineisia autokärryjä työntänyt tietää, mitä tarkoittaa kun ostoskärryt eivät liu’u käytävillä.

Jaakon edesmenneen mummin luota löytyi vanhoja kortteja, valokuvia ja myös meidän hääkutsun mukana ollut kuvakollaasi. Ihana muisto <3 // Tasa-arvon päivänä puin ylle Efva Attligin t-paidan.

Viikonloppuna kiersimme Erikan ja Eeviksen kanssa Luonnonkaunis-messuilla. Seuraan uutta kosmetiikkaa niin tiiviisti, etten oikein jaksa innostua, ellei tule jotakin aivan superkiinnostavaa uutuutta. Messuilla kiinnostuin oikeastaan ainoastaan uudesta Hetkinen-merkistä, sillä heidän pakkauksensa olivat niin älyttömän kauniita. Voiteet ja dödöt on siis pakattu upeisiin mäntyrasioihin ja saippuasetissä on kaunis mäntylautanen. Nappasin kuvan myös Boho Green Make-Upin ripsarista, joka on todella hyvä luonnonkosmen ripsari. Vetää ehdottomasti vertoja synteettisille.

Ainoat ostokset messuilla tein kuitenkin vain Greendealin osastolla. Ostin Greenscentin yleispuhdistussuihkeen ja pyykinpesuaineen. Suihke tuoksuu ihanalta laventelilta ja vaikuttaa toimivan oikein hyvin! // Koin ahaa-elämyksen, kun luin Miian blogista, miten huulipuna kannattaa levittää, jos haluaa saada aikaan efektin vähän pulleammista huulista. En halua spoilata tätä, joten käy tsekkaamassa kikka Miian blogista.

Sisko julkaisi kauneusrutiinivideon, jossa mekin lapsen kanssa vilahdetaan. Kannattaa katsoa, tässä on esillä hyviä tuotteita ja oivalluksia, kuten se että ihoa ei kannata ylipestä! // Lapsi on alkanut vasta nyt kiinnostua itsekin vaatteista. Aiemmin olen saanut pukea hänet melko vapaasti oman mieleni mukaan, mutta nyt hän on alkanut esittää vastalauseita ja toivoo esimerkiksi aika usein ylleen mekkoa, jos yritän ehdottaa perus- paita ja leggingsit -komboa. Tämän asun hän valitsi viikonloppuaamuna ylleen. Reppu ja liian pienet kengät olivat hyvin tärkeät.

Kävimme Johannan kanssa pr-toimistokierroksella ja minä bongailin tietysti ihania lastenvaatteita. Tämä Kappahlin merihevospaita sai tietysti huomioni! // Olen alkanut taas käydä salilla ihan kunnon ohjelman kanssa. Huomasin, että kyllä se salikärpänenkin vain puraisee, kun sille antaa mahdollisuuden ja vain yksinkertaisesti lähtee sinne salille.

Olen aina ennen ajatellut, etten koskaan osoita millään tavalla, miten ilkeät sanat blogin kommenttiboksissa vaikuttavat minuun. Etten haluaa entaa ilkeilijälle sitä tyydytystä, että hän näkisi päässeensä ihoni alle. Hetken mielijohteesta käänsin kuitenkin kelkkani ja näytin IG Stoorissa, miltä näytin hetki ilkeän kommentin lukemisen jälkeen. Olen herkkä, totta kai reagoin satuttaviin sanoihin. Huomasin, että oli kaikin puolin puhdistavaa ja hyvä ratkaisu näyttää rohkeasti tunteensa. Sain nimittäin kymmeniä tsemppaavia kommentteja ja tajusin samalla, että vaikka ilkeät sanat vievät helposti huomion, ne ovat niin älyttömän pieni osa tätä työtä. Teitä ihania tyyppejä, jotka ovat valmiita lohduttamaan tuntematonta ihmistä, on paljon enemmän. Kiitos tuhannesti kauniista sanoistanne.