Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Arkikuva 1: Pitkä matka päivähoitoon

Lainasin nyt hävyttömästi muutamien muiden bloggaajien pitämää postausideaa jokaviikkoisesta, silottelemattomasta arkikuvasta. Tämä siitä syystä, että kaipaan blogiin säännöllistä konseptia, joka ei pakottaisi keksimään jatkuvasti uusia aiheita, mikä on välillä aika hankalaa. Toisaalta koska tiedän, että blogeilta kaivataan arkea ja todellisuutta eikä vain niitä viimeiseen asti hiottuja kiiltokuvia.

Ensimmäinen kuva on tältä päivältä, kun hain lapsen päivähoidosta ja nautimme vähän välipalaa kirppiksen kahvilassa.

Tämä meikäläisten päivähoitomatkaruljanssi onkin tarina itsessään. Lapsi kun on hoidossa aika kaukana kotoaan. Tämä systeemimme ei toimisi mitenkään, ellei meillä olisi autoa ja ellemme jakaisi vastuitamme niin, että Jaakko yleensä vie lapsen hoitoon ja minä haen. Eikä tämä totta puhuen olisi ollut mahdollista kahta vuotta, elleivät appivanhempamme asuisi hoitopaikan läheisyydessä. Aika usein kävelemme hoidosta mummolaan ja odotamme Jaakkoa töistä meitä hakemaan. Minulta menee julkisilla reilu tunti, kun lähden hakemaan lasta, joten olen päättänyt ottaa homman liikunnan kannalta. Kävelen junalle ensin reilut pari kilsaa ja kävelen pari-kolme kilsaa toisessa päässä. Tällä tavalla kävellen minulla kestää melkein puolitoista tuntia kotoa päivähoitopaikkaan.

Kun selitin terapeutillemme tätä systeemiämme, hän sanoi, että tuossa sen näkee, että jos jotakin oikein kovasti haluaa, niin kyllä sen saa toimimaan. Emme halunneet luopua perhepäivähoitopaikasta, joka osoittautui niin kultakimpaleeksi. Lapsi viihtyy hoidossa todella hyvin ja kyselee viikonloppuisin, että koska pääsee taas hoitoon (pitäisikö olla huolissaan?) Hoidossa oli pitkään vain kaksi lasta ja sain olla varma, että pieni saa tarvitsemansa hoidon ja huomion. En olisi vaihtanut sitä mihinkään!

Eikä matkani hoitopaikalle siis aina kestä puoltatoista tuntia. Toisinaan olen töissä keskustassa, jolloin hoitopaikka on siedettävämmän matkan päässä. Joskus taas on vähän raskaampaa, jos emme voi odottaa Jaakkoa hakemaan (jos hän on vaikka koko illan töissä). Silloin lapsellekin tulee sellainen reilun tunnin kotimatka. Näitä on onneksi harvoin ja toisaalta lapsikin tykkää vaihtelun vuoksi matkustaa bussilla ja junalla. Autollahan tuo ei ole matka eikä mikään, mutta julkisilla matka kyllä venähtää.

Ja kuva siis tosiaan on kirppikseltä, jonne menimme odottelemaan Jaakkoa. Yleensä hengailemme iltapäivisin anoppilassa, mutta tänään päätimme vähän vaihtaa totuttua kaavaa. Kiersin nopeasti kirpparin ja menimme sitten syömään vähän välipalaa kahvioon. Kahvilan telkkarista sattui tulemaan Pikku Kakkonen, joten viihtyminen oli taattu!

Kirjoittelen muuten lähipäivinä lisää päivähoitoasioista, sillä meilläkin on kesän jälkeen tiedossa vaihto päiväkotiin!

 

Päivähoidon aloitus itkuitta?

Monet pienet ovat aloittaneet syksyllä päiväkotitaipaleensa, eikä itkuilta ole ehkä vältytty. Tämä upean kollegani Josefiinan juttu päivähoidon aloituksesta tulee ehkä monelle tämän syksyn osalta myöhässä, mutta jaan sen nyt teille, joilla aihe on tulevaisuudessa ajankohtainen.

Sen pointti on asiantuntijan kehotus antaa aikaa päivähoidon aloitukselle, jolloin vältetään itkut puolin ja toisin. Juttua varten haastateltu kasvatustieteiden kandidaatti, lastentarhanopettaja Hanna Paakkari sanoo, että ennen varsinaista hoidon aloitusta kannattaa varata kymmenenkin päivää siihen, että vanhemmat ovat lyhyitä aikoja lapsen kanssa päiväkodilla.

”Vaihe vaiheelta tapahtuva pehmeä aloitus auttaa lasta. Siihen kannattaa käyttää paljon aikaa, eikä kiirehtiä. Panostus varhaiskasvatuksen aloitukseen saadaan monikertaisena takaisin, kun lapsi voi hyvin vanhemman lähdettyä töihin.”

Jutussa vinkataan myös, että lapsella kannattaa olla päiväkodissa valokuva vanhemmista. Hän saattaa nimittäin itkeä siksi, että kuva vanhemmista haalenee hänen mielessään. Tämä on mahtava, käytännön vinkki hoidonaloitukseen.

Miten teillä sujuivat hoidonaloitukset? Tarinat ovat enemmän kuin tervetulleita!

Lue omat postaukseni vuodenvaihteelta, jolloin taaperomme aloitti perhepäivähoidon:

Miten aloittaa päivähoito?

Hoidonaloitusahdistus

Kuva viime vuodelta, kun tytön päivähoidon aloitus oli vasta edessä.

Kaikki, mikä voi mennä hyvin, menee hyvin

Tyttö joutui tällä viikolla yllättäen varahoitoon ja ensimmäinen ajatukseni oli, etten halua viedä häntä sinne: sumplisimme työvuorot niin, että tyttö voisi olla kotona niin kauan, kunnes pääsisi taas hoitajalleen. Hoitaja oli kuitenkin sitä mieltä, että tyttö pärjäisi varahoidossa hyvin, sillä tämä on kuitenkin viettänyt siellä aikaa viikottain, tuntee ihmiset ,ja tutut perhepäivähoidon lapsetkin ovat siellä. Päätimme kokeilla.

varahoito1

Jännitti hirveästi, miten taaperon päiväunille kävisi – hän kun ei ole koskaan nukkunut päiväunia sisällä, vaan aina vaunuissaan ulkona. Varahoidossa ulkopäikkärit eivät olleet sallittuja. Kaiken kukkuraksi Jaakko unohti aamulla tyttöä hoitoon viedessään mainita tästä, että sisälle nukuttamisesta voisi tulla taistelu. Odotin koko päivän puhelua, jossa kerrottaisiin, ettei tyttö ole nukkunut yhtään ja että hän vain itkee ikäväänsä, vierastusta ja väsymystä. Sellaista ei kuitenkaan tullut. Ehdin kuitenkin kauhistella Jaakolle, millaisia hirviöitä olemme, kun jätämme tytön paikkaan, jossa tämä ei voi nukkua edes päiväunia – saatoin mainita jotain myös jo syntymään ehtineistä traumoista…

varahoito3

Tuo lapsi osaa kuitenkin yllättää minut kerta toisensa jälkeen. Varahoidossa odotti iloinen tyttö, joka olisi taas jäänyt leikkimään uusilla leluilla. Hoitajat olivat ilman mitään paineita nukuttaneet tytön sänkyyn sisälle, kun eivät edes tienneet, ettei hän ole tottunut nukkumaan päivisin muualla kuin vaunuissaan. Sinne se oli nukahtanut tyytyväisenä uuden hoitajansa unisatuun pieneen sänkyyn ja nukkunut kaksi tuntia. En voi edes uskoa sitä. Hän ei ollut vierastanut ja ruoka oli maistunut hyvin. Kaikki meni hyvin – muualla kuin hysteerin äidin pääkopassa.

Tämä vain tsemppinä muille hoitoasioiden kanssa kamppaileville: kaikki menee ihan hyvin!

al

Clouds-leggarit saatu Aarrekidiltä (NÄMÄ)

POSTAUs sisältää mainoslinkin