Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Erosta selviää, vaikka se sattuu pitkään

Mietin välillä, millä tavalla elämäni ja esimerkiksi kokemukseni erosta näyttäytyvät ulkopuolisen someseuraajan silmissä. Suurinta tuskaani kun en koskaan näyttänyt julkisesti, selviytymisen ja onnen tunteista taas olen puhunut enemmän. Mietin, vaikuttaako elämäni vain helpolta ja onnelliselta. Sillä sitä se ei tietenkään ole pelkästään ollut, vaikka ero loppukevääni ja loppukesäni välillä onkin melkoinen. Kevät meni päivästä toiseen selviytyen ja lokakuun alussa annoin kasvoni erohehkulle Iltalehdessä.

Vaikka olen päässyt jaloilleni enkä palaisi menneeseen mistään hinnasta, suren tietenkin edelleen. Koen pettymystä, mietin missä epäonnistuin. Menneet loukkaukset sattuvat edelleen.

Eniten suren sitä, että menetän hetkiä lapseni elämästä. Maanantiaamuna itkin, kun olin lähdössä viemään lasta päiväkotiin. Meillä oli ihana pitkä viikonloppu yhdessä. Nautin jokaisesta hetkestä. Onneksi olemme erossa vain pari päivää kerrallaan. Mutta hänellä on elämä, johon minä en kuulu, ja se sattuu.

Onneksi surun ja murheen hetkiä on vain vähän ja yhä vähemmän. Uusi elämä on paitsi jännittävää ja onnellista, myös koko ajan normaalimpaa.

Tuntuu, että olen pikakelannut selviytymistäni ainakin vähän ja siitä saan kiittää terapeuttiani. Hän muistutti alusta asti, että tämä muutos on alku paremmalle elämälle. Jokaisessa vaikeassa tilanteessa hän muistutti, että olen sellaisessa ensimmäistä kertaa ja on siksi normaalia tuntea, kuten tunnen. Jokaisen tuskaisen tunteen hetkellä hän kehotti pysähtymään ja miettimään, mitä tunne yrittää minulle viestittää. En tiedä, missä suossa olisin, jos olisin yrittänyt paeta ja tukahduttaa niitä tunteita. Kun tunteet kohtaa, niiden kanssa oppii elämään. Tietää aina tietyn tunteen tullessa, että ai niin, tämä on nyt tämä ja kohta se menee ohi. Tästä selvittiin viimeksikin.

Tiedän kokemuksesta, että eron hetkellä haluaa vain tietää, selviääkö siitä koskaan. Siksi haluan muistuttaa, että ero oli ja on elämäni vaikeimpia ja tuskallisimpia asioita, mutta ennen kaikkea haluan näyttää, että siitä selviää. Elämä voi olla yllättävän nopeastikin iloista ja onnellista, kunhan ei pakene tunteitaan ja uskoo, että muutos on mahdollisuus parempaan.

Leffasuositus ja ajatuksia seksuaalisesta häirinnästä

Olin eilen Bombshell – Hiljaisuuden rikkojat -elokuvan ennakkonäytöksessä. Suosittelen isosti sekä feministeille voimaantumiseen että niille, jotka väittävät, että tasa-arvo on valmis.

Leffa sekä sen jälkeen nähty paneelikeskustelu herättivät paljon ajatuksia. Elokuva perustuu tosielämän skandaaliin, jossa yhdysvaltalaisen konservatiivisen Fox News -uutiskanavan naistoimittajat syöksivät heitä ahdistelleen toimitusjohtajan vuosikymmeniä kestäneestä vallasta. Roger Ailes erosi tehtävistään vuonna 2016, kun uutisankkuri Gretchen Carlson nosti häntä vastaan syytteet seksuaalisesta häirinnästä. Myöhemmin myös useat muut naiset nousivat esiin häirintäkokemusten kanssa.

Elokuva toi esiin, kuinka monilla eri tavoilla seksuaalinen häirintä ilmenee. Se ei ole aina fyysistä käsiksi käymistä, vaan alentavia sanoja ja toimintatapoja. Ahdistelu voi jatkua pahimmassa tapauksessa vuosikymmeniä, ellei siihen puututa.

Leffa nosti kiinnostavalla tavalla esiin myös sen, kuinka ahdistelija ikään kuin omistaa uhrinsa. Tämän koko ura voi olla ahdistelijan käsissä, jolloin sitä vastaan voi olla mahdotonta taistella, jos haluaa pitää työnsä ja toimeentulonsa.

Leffan jälkeen seurasimme vielä Kirsi Alm-Siiran vetämää paneelikeskustelua, jossa mukana olivat Pirjo Airaksinen, Mikael Jungner ja Lola Odusoga. Keskustelusta jäi ristiriitaiset tuntemukset. Entinen tv-pomo Airaksinen esimerkiksi totesi, että kovassa mediamaailmassa on pitänyt vain antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tämä viesti on täysin ristiriidassa leffan viestin (hiljaisuus pitää rikkoa) kanssa ja lisäksi todella haitallinen, joskin aika tyypillinen. Odusogan asennoituminen vaikutti sekin hieman yliolkaiselta: miesten maailmassa nyt vain pitää osata pitää puolensa ja sanoa vastaan.

Olen törmännyt tähän samaan asenteeseen useasti. Naiset sanovat, etteivät he voi yhtyä me too -sanomaan, sillä he eivät ole kokeneet häirintää. Samaan hengenvetoon he kuitenkin sanovat, että totta kai heitä on tytötelty, huoriteltu ja kourittukin, mutta eivät he ota sitä niin vakavasti.

Minusta huolestuttavinta ei ole se, että miehet vähättelevät naisten kokemaa häirintää. Tietenkin osa heistä pitää mielellään asetelman sellaisena, kuin se on aina ollutkin. Kuten Mikael Jungner paneelissa mainitsi, valta turmelee aina. Kukapa siitä ei pitäisi kiinni, kun sen kerran saa. Huolestuttavinta sen sijaan on se, että tämä asetelma, nämä rakenteet ovat meille niin tuttuja, ettemme edes huomaa niitä! Huolestuttavinta on se, että naiset ovat niin tottuneita vallitsevaan tilaan, ettei heitä kiinnosta muuttaa sitä mitenkään. Emme aina edes tunnista häirintää.

On laiskaa ja puhtaasti typerää kohautella olkia ”pikkujutuille” ja muka-harmittomalle kielenkäytölle. Toki se voi olla myös reitti poikien kaveriksi, mikä tietysti on toinen keino selviytyä miesten maailmassa. Harvinaisen paska sellainen, mutta käsitän kyllä motiivit. On kenties nopeampi tapa saada itse naisena hyötyjä ja valtaa, kun osoittaa, ettei ole hankala akka, joka suuttuu tyhjästä. (Ilmiölle on nimi, cool girl, siitä lisää esim. Lilyssa)

Olisi kuitenkin järkevää tiedostaa, että se ”harmiton” läpänheitto on täsmälleen samaa sarjaa vakavamman häirinnän kanssa. Niin kauan kun kehumme, kuinka emme ota niin tosissamme seksistisiä vitsejä ja ehdottelua ja kuinka annamme sellaisten mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, tuemme kulttuuria, joka on aina mahdollistanut kaiken tämän ja paljon vakavamman.

Se kulttuuri pitää murentaa puuttumalla myös ”pikkujuttuihin”. Joten nainen, ole kiltti äläkä enää väitä, ettei me too koske sinua. Se koskee meitä kaikkia niin kauan, kunnes kaikki maailman rogerailesit on kukistettu.

POD:n pelastus (?) ja muut viikon parhaat

Paras reissu (saatu, sis. alekoodin!)

Viikko alkoi ihanissa merkeissä pressireissulla Tallinnassa. Reissun tarkoitus oli tutustua Tallinkin ja Tallinnan kauneustarjontaan, Kumu-museoon sekä Tallink Spa -hotelliin sekä sen hoitoihin ja ruokiin. Olen reissannut ennenkin Tallink Megastarin Business Loungessa, ja se on kyllä todella viihtyisä tapa matkata Suomenlahden toiselle puolelle. Todella hyvää ruokaa, juomia ja viihtyisät tilat.

Reissun kiinnostavinta antia oli tieto Tallinkin verkkokaupasta, josta voi tilata esim. Benefitiä edullisemmin kuin Kicksistä. Tuolta löytyy on paljon muutakin kosmetiikkaa edullisesti! Saimme verkkokauppaan alennuskoodin TALLINKSHOPPING20, jolla saa siis 20 prosentin alennuksen verkkokaupasta tämän kuun loppuun asti. Aion käyttää tuon itsekin tilaamalla loppuneen tilalle maailman parhaan kulmakynän eli Benefitin Precisely My Brow Pencilin.

Paras uusi kauneustuote

Ostin Tallinkilta Erikan suosituksesta Benefit Hoola Quickie Contour Stickin eli voidemaisen aurinkopuuterin ja tykästyin siihen ensikokeilulla. Tämä ei siis ole uutuustuote, mutta mulle uusi! Puikolla on helpompi ja nopeampi tuoda aurinkoa kasvoille ja tässä Benefitin puikossa on vielä superihana sävy. Eikä mitään kimalteita! Vetäisen tällä vain väriä niihin kohtiin, joihin muutenkin levittäisin aurinpuuteria ja häivytän sitten kostutetulla siveltimellä tai Beautyblenderillä.

Paras (?) POD:n pelastus

Tässä on vielä kysymysmerkki, sillä olen testannut tuotetta vasta vähän aikaa. Kerroin Instagramissa suunympärysihottumastani (POD), joka lienee tällä hetkellä aika monen, erityisesti naisen riesa. Kukaan ei oikein tiedä, mistä sen lisääntyminen johtuu. Minulla POD alkoi syksyllä, kuten se aika usein alkaa, kun ilma kuivuu. Ihottuma aiheutti vielä senkin, että e-pillereillä kurissa pysyvä akne alkoi taas oireilla. Sain lukuisia vinkkejä ihottumaan Instagramissa. Tämä tauti vain on siitä ikävä, että sen laukaisee ja parantaa eri ihmisillä eri asiat. Joku, mikä toimii toisella, saattaa vain pahentaa ongelmaa toisella. Aika moni tuntui kuitenkin vannovan otsonoidun oliiviöljyn nimeen ja niinpä riensin heti ostamaan yhden purkin. Lyhyen käytön jälkeen vaikuttaisi, että öljy rauhoittaisi tilannetta ainakin hiukan. Otsonoitua oliiviöljyä voi ostaa netistä esimerkiksi House of Organicista TÄSTÄ (mainoslinkki).

Paras haaste

Instagramissa alkoi pyöriä kuvakollaaseja, joissa esitellään saman tyypin (potentiaaliset) kuvat sekä Linkedinissä, Facebookissa, Instagramissa että Tinderissä. Meemin julkaisi ensin itse Dolly Parton ja pian someni alkoi täyttyä kaikenlaisista, jopa koirien kollaaseista. Laadin itsekin samanlaisen ihan oikeilla kuvilla: nämä siis todella löytyvät ko. sovelluksistani. Tämähän ei ollut meemin/haasteen idea, mutta minusti oli kiinnostavaa miettiä, kuinka erilaisen kuvan sitä pyrkii antamaan ihmisille eri someissa.