Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Superhyvä aurinkopuuteri ja muut viime aikojen parhaat

Työ yllätti yrittäjän! Alkuvuoden harkitun downshiftaamisen jälkeen tälle viikolle kasautui taas niin paljon hommia, että hyvä kun ehdin blogia avata. Keräsin kuitenkin häthätää viikonlopun ratoksi muutamia suosituksia viime ajoilta. Palataan sunnuntaina aika kivan lasten hiuksiin liittyvän postauksen tiimoilta!

Paras meikki

Allergiaystävällinen meikkisarja Physicians Formula lanseerattiin hiljan Suomessa ja sain testiin heidän tuotteitaan. Olin kuullut paljon hyvää heidän Butter Bronzer -aurinkopuuteristaan ja otin sen käyttöön heti. Esimerkiksi Miia ja Erika ovat kehuneet tuotetta tosi paljon. Ja minäkin voin liittyä ylistäjien kerhoon! Sävy on täydellinen (minulla käytössä tummempi sävy) ja puuteri levittyy todella kauniisti. Siinä on myös aivan ihana aurinkoloman kookoksinen tuoksu. Nämä tulevat myyntiin Cittareihin.

Paras sarja

No tässäkin kehussa olen jo jälkijunassa, Netflixin Dirty John -sarjasta puhutaan jo joka paikassa. Kyseessä on tositapahtumiin perustuva kahdeksanosainen sarja, joka kertoo naisia huijaavasta John Meehanista. Tyyppi on aivan todella kylmäävä ja koko katselukokemuksesta tekee tietysti vieläkin jännittävämmän se, kun tietää että tarina on suurelta osin totta. Siinä on vielä tosi kiinnostavia sivuhahmoja! Toki tarinaa on dramatisoitu ja kuvittelin, että esimerkiksi loppuratkaisu ei voi olla totta. Mutta käsittääkseni niin tapahtui ihan oikeasti…huh…

Paras kirja

Raisa Mattila ja Julia Thuren julkaisivat tänä vuonna todella tervetulleen tietokirjan, joka käsittelee parisuhdetta lapsiperheessä. Toimittaja-kirjailijakaksikko lainasi minunkin ajatuksia pienen lapsen äidin yksinäisyydestä kirjaan. Aihe on todella tärkeä, sillä luulen että harva pystyy käsittämään etukäteen, kuinka paljon ja millä tavalla lapsen syntyminen vaikuttaa parisuhteeseen. Tämä kannattaa lukea jo etukäteen, jos vain ennättää – tieto voi säästää pahimmilta sudenkuopilta.

Lapsiperheen parisuhdekirjan voi käydä ostamassa vaikka Adlibriksessä (mainos linkit), missä kaikista kirjoista saa tänään naistenpäivänä 10 prossan alennuksen.

Paras päivä

Kiireisen viikon keskellä meillä oli aika ihana tyttöjen päivä lapsen kanssa keskiviikkona, kun lapsi pääsi ensimmäistä kertaa kampaajan tuoliin (Riialle FAB Makeup & Hairiin). Kävimme myös vähän kuikuilemassa eräällä showroomilla kevään uutuuksia ja syömässä salaatit Kluuvissa. Kotimatkalla pieni oli niin väsynyt, että simahti saman tien autoon. Mutta kampaajahommista lisää sunnuntaina!

Riittävän hyvä äiti sortuu joskus huutamaan

Se on kai meihin äiteihin sisäänrakennettua: että koemme epäonnistuneemme, vaikka olemme vain ihmisiä. Huonon omatunnon määrä tuntuu olevan vakio äitiydessä. Riittävän hyväksi äidiksi itsensä tunteminen on usein aika vaikeaa. Vaadimme itseltämme yliluonnollista pinnaa, ääretöntä jaksamista ja monia muita asioita.

Tämän päivän virkistävimmän tekstin voi lukea Hannan Strictly Style -blogista. Tuo kolmen pienen pojan äiti on äiti-idolini. Jaksan aina ihmetellä, miten hän onnistuukin aina pysyttelemään niin positiivisena. Kaiken lisäksi hän näyttää aina täydellisen tyylikkäältä ja sädehtivältä, vaikka arki kolmen pienen lapsen kanssa on saletisti kuluttavaa. Hän on silmissäni täydellinen äiti, jollainen voisin itse olla vain unissani. Voin ainoastaan haaveilla hänen energiastaan ja elämänmyönteisyydestään.

Hanna on ihanasti laajentanut muotibloginsa aihepiiriä viime vuosina ja etenkin hänen ja Metti Forssellin pitämä podcast on ollut kiinnostava katsaus näiden tyylistään tunnettujen äitien perhe-elämään. Tänään Hanna kertoi blogissaan tilanteesta, jolloin hänellä keitti yli. Hänen perheellään on takanaan harvinaisen kuluttava ajanjakso, kun kahden kuukauden ajan joku lapsista on ollut kipeänä kotona. Vähemmästäkin hermostuttaa, kun tähän soppaan pitää yrittää sovittaa kahden vanhemman työaikataulut.

Hanna kertoi, että vanhimman lapsen marina ruokapöydässä oli saanut hänet hermostumaan ja huutamaan. ”Huusin niin, että hän purskahti itkuun. Huono omatunto iski samalla salaman lailla. Että olen huono äiti.”

Ja voitteko kuvitella, olin jotenkin niin helpottunut Hannan ”tunnustuksesta”, että aloin itsekin vetistellä. Ne minun silmissäni täydelliset äiditkin ovat inhimillisiä. Jokaisella palaa pinna, kun sitä tarpeeksi kiristetään. On huojentavaa kuulla ja nähdä, että perhearjessa koetaan kaikkialla samanlaisia vaikeitakin tunteita kuin joiden kanssa itsekin välillä kärvistelee.

Tuskin kukaan vanhempi on välttynyt äänen korottamiselta. Mutta miksi ihmeessä silti tuntuu siltä, että on ainoa laatuaan, kun joskus erehtyy huutamaan lapselle?

Yksi karseimmista tunteista vanhemmuudessa on se, kun lapsi katsoo äitiä epäuskoisena ja pettyneenä, kun tämä on menettänyt malttinsa ja sortunut huutamaan. Onneksi aina voi pyytää anteeksi ja näyttää siten lapselle tärkeää esimerkkiä siitä, miten kuuluu toimia, kun kokee tehneensä väärin.

Koska ei täydellinen äiti ole mikään tunteeton robotti, johon arjen kiireet ja maailman murheet eivät vaikuttaisi. Normaalit ihmiset menettävät toisinaan malttinsa, korottavat ääntään, riitelevät, sopivat ja pyytävät anteeksi. Riittävän hyvä äiti on inhimillinen ihminen ja näyttää sen lapselleen.

Onnistuneet synttärikemut: vankilaseikkailu ja Lapin makuja

Prison Island -seikkailu saatu

Jaakko täytti viikko sitten puolipyöreitä ja minun oli tietysti pakko järjestää 35-vuotiaalle spesiaalia synttäritekemistä. Ajankohdaksi valikoitui tämän viikon lauantai ja buukkasin anopin lapsenvahtihommiin.

Olimme Annan kutsumina joulukuussa Salmisaaren Prison Islandissa ja tykästyin tuolloin vankilaseikkailuun aivan päätä pahkaa. Prison Island on pakohuonepelejä vauhdikkaampi ja sopii siksi ainakin minulle paljon paremmin kuin perinteiset pakohuoneet. Vähemmän sellaista pitkää, staattista pähkäilyä ja enemmän actionia. Arvelin, että Jaakko tykästyisi niin ikään Prison Islandiin, ja niinpä päätin viedä synttäriporukan kokeilemaan vankilaseikkailua.

Kyseessä on siis ryhmille sopiva aktiviteetti, jossa säntäillään 2-4 hengen porukoissa erilaisissa huoneissa ratkomassa erilaisia älliä tai fysiikkaa vaativia tehtäviä. Tehtävien suorittamisesta saa pisteitä sen mukaan, kuinka onnistuneesti tehtävät ratkaisee. Huoneisiin voi mennä täysin vapaasti omassa järjestyksessä, kunhan huoneessa ei ole juuri sillä hetkellä joku toinen porukka.

Jotkut tehtävät ovat helpompia, jotkut vaikeampia. Jos tehtävän mokaa tai aika loppuu, summeri soi game overin merkiksi ja huoneesta pitää poistua. Huoneisiin voi mennä kuitenkin uudestaan niin monta kertaa kuin haluaa yrittämään uudelleen.

Meitä oli kaksi neljän hengen porukkaa ja synttärisankarin joukkue hävisi täpärästi Jano-jengille, johon kuuluivat Erika ja Johanna miehineen. Meidän joukkueessa oli yksi varsinainen nero, jonka avulla läpäisimme matemaattisia taitoja vaativan huoneen kaikkien aikojen parhailla pisteillä! Tyyppi vain laski päässään vaativat laskutoimitukset – ihan kreisiä.

Vaikka olin vasta tovi sitten käynyt huoneet läpi eri porukalla, oli seikkailu siltikin edelleen tosi hauska. Yhdellä kerralla kaikkia 28 huonetta ei edes ehdi käydä läpi, joten vastaani tuli ihan uusia huoneitakin. Olimme tällä kertaa peräti 90 minuuttia vankilassa, koska viimeksi testattu 60 minuuttia meni aivan liian nopeasti!

Tosi iso suositus edelleen Prison Islandille. Se sopii niin moneen tilateeseen: synttäri- ja polttariporukoille tai vaikka työhyvinvointipäiviin. Huoneissa vaaditaan nimittäin ehdottomasti tiimityöskentelyä, yksin ei voisi saada ainakaan kovinkaan monta huonetta läpi. Onnistumisen ilo on tuolla ylimmillään, kun porukalla onnistutaan saamaan täydet pisteet tehtävästä. Hikikin vankilassa tulee, joten mistään ihan kevyestä hommasta ei ole kyse. Vankiloita löytyy Helsingin Salmisaaren lisäksi Vantaalta, Jyväskylästä ja Tampereelta. Täältä löydät lisätietoa.

Kaikki meidän porukkamme tyypit vaikuttivat siltä, että tykkäsivät kovasti aktiviteetista. Kun siirryimme Salmisaaresta dinnerille hölötimme koko siirtymäajan ja vielä illallispöydässäkin suorituksistamme, mokistamme, eri tehtävistä ja saamistamme pisteistä. Se on muuten myös ihan huippua Prison Islandissa, että se kirvoittaa keskustelua vielä pitkään aktiviteetin jälkeen.

Vauhdikkaan vankilaseikkailun jälkeen siirryimme siis illalliselle Bulevardille. Minua kiinnosti kokeilla uutta Kulta Kitcheniä, joka on upouuden ja kehutun Lapland Hotels Bulevardin ravintola. Meidän piti itse asiassa jäädä Jaakon kanssa tuohon hotelliin yöksi, mutta päätimme mennäkin kotiin, kun siellä saisi kerrankin olla rauhassa ihan kaksin.

Kulta Kitchenin lappilaistyylinen miljöö ja ruoka taisivat tehdä kaikkiin meistä vaikutuksen, mutta palveluun petyimme pahemman kerran. Pöytävarausta tehdessäni sain kyllä hyvää palvelua mutta itse ravintolassa palvelu mätti. Eräs seurueemme miehistä joutui odottelemaan tilaamaansa olutta peräti 45 minuuttia. Ja oikeastaan odottelimme aivan kaikkea. Ruoat saapuivat niin ikään hitaasti ja vettäkin jouduimme pyytelemään uudelleen, kun puolen tunnin odottelun jälkeenkään pulloja ei pöytäämme ilmestynyt.

Ruokien ja juomien odottelu ja sen aiheuttama ärsytys latisti hetkeksi tunnelmaa, mutta onneksi ilta jatkui vielä bar hoppingilla myöhään yöhön – tai siis aikaiseen aamuun. Viihdyimme Bier Bierissä ja The Riffissä, ja päädyimme lopulta vielä fiilistelemään karaokea KGB:hen. Mäkkärin kautta kotiin väsyneinä mutta onnellisina! Ihan huippuilta siis, kiitos kaikille mukana olleille!