Olen tainnut jo mainita, etten tiedä vauvoista tai lapsista oikeastaan hölkäsen pöläystä enkä ole millään mittarilla ylipäätään sellainen höpsöttävä äiti-ihminen. En ole koskaan vaihtanut kenellekään vaippaa enkä edes pitänyt vauvaa sylissä, muuten kuin tukevasti sohvalla istuen tyynykasojen ympäröimänä. Kerran vaihdoin jostakin kumman syystä ystävän vauvalle jonkinlaisen puseron päälle hoitopöydällä ja siinäkin meni varttitunti, kun pelkäsin vääntäväni tottumattomilla käsilläni vauvan pikkukäsivarret poikki.
En ole ottanut mitään stressiä siitä, etten tiedä vauvoista mitään, sillä olen ajatellut, että tekemällä oppii. Ei äidinkään tarvitse olla seppä syntyessään. Meikäläistä tolvanammatkin ovat taatusti onnistuneet kasvattamaan ihan kelpoja mukuloita.
Mutta kieltämättä hetken kylmäsi, kun keräsin Ikea-ostoslistaa ja tajusin etten tiedä, millaiset petivaatteet vauvalla kuuluu olla. Ikean nettisivut kernaasti näyttivät, mitä täydentäviä tuotteita pinnasänkyyn pitää ostaa (esim. se laitapehmuste!), mutta kun ajatus kääntyi lakanoihin ja peittoihin, meni sormi suuhun.
Siis käyttävätkö vauvat peittoa? (Googletus) Ensimmäisellä Google-osumalla jo pelotellaan tukehtumisvaarasta! Ainakin opin taas uutta. Monet käyttävät vauvalla äitiyspakkauksen peittoa, toiset unipussia. Makkarimme muistuttaa kesäisin lähinnä saunaa, joten peitto ei varmasti tule alkuun kysymykseenkään. Itsehän nukun helteillä kostean pyyhkeen alla ja uneksin ilmalämpöpumpusta. No, Kättäriltä varmaankin saan vielä sen hetken lämpötiloihin liittyvät täsmätärpit.
Mieheni ei ole näissä asioissa yhtään etevämpi – päinvastoin. Olen toisaalta ihan tyytyväinen, että olemme molemmat yhtä ulapalla. Minusta ei näet näillä tiedoillani tule sellaista ärsyttävää äippyliä, joka on jatkuvasti neuvomassa ja korjaamassa isää vauvanhoidollisissa asioissa. En voi sietää sellaista! Mieheni tietämättömyys on lähinnä aiheuttanut vain keventävää huumoria arkeemme. Ikeassa hän esimerkiksi kysyi pokkana, olisiko tämä hyvä hoitopöytä:
Petivaatedilemma lienee niitä pienimpiä, joita eteen tulee. Luulen, että puhelin käy vauvan syntymän jälkeen kuumana, kun viestittelen ystäville ja perheelle hölmöjä kysymyksiä. Onneksi on turvaverkko! Uskon myös, että tähän hommaan vain kasvaa puolihuomaamatta. Tuskin siihen kummempaa koulutusta ainakaan tarvitsee. En ole ajatellut mitään ihmeempiä opuksiakaan aiheesta etukäteen lukea vaan kysellä ongelman tullen lähipiiriltä ja Googlelta. Ei lapsen saaminen voi olla mitään rakettitiedettä.
Vai voiko?
Ei ole ja hyvä siitä tulee :)! Itse kirjoittelin aiheesta äitienpäivän tienoilla enemmän tunnetasolla (http://tyylicasual.blogspot.fi/2015/05/matkani-aidiksi.html), mutta olin ihan samanlainen ennen lapsen syntymää. En ollut koskaan vaihtanut vaippaa ja hädintuskin pitänyt sylissä aivan pientä vauvaa, ylipäänsä en juuri ollut ollut vauvojen kanssa tekemisissä. Minä tosin luotin mieheeni, joka on hoitanut sisaruksiaan, joten hänellä vaipanvaihto kyllä oli jo valmiiksi hallussa. Mutta esimerkiksi kylvettäminen kauhistutti aluksi, olin ihan varma että hukutan lapsen tai jotain. Mutta kyllä se siitä, I promise 🙂 On aivan eri asia pitää sylissä omaa lasta kuin jonkun toisen.
Ja hei et ole tuon vuodevaateasian kanssa yksin! Pinniskokoisia lakanoita on muuten oikeasti hankala löytää, itse ostin vahingossa useammatkin vääränkokoiset. Osan äitini ystävällisesti pienensi äitiyspakkauksen peittoon sopivaksi (siis myös ne Ikean ”pinnislakanat” on väärän kokoisia!) ja yksi setti jäi odottelemaan vauvan siirtymistä seuraavaan sänkyyn ja isomman peiton alle. Minäkin ostin unipussin pikkuvauvan koossa, mutta meillä jäi käyttämättä: se oli hanakala, kun vaippaa piti vaihtaa yölläkin ja pussin aukominen oli työlästä. Nyttemmin olen alkanut suunnitella ostavani uuden pussin, koska bebe harjoittelee liikkumista varsin ahkerasti myös yöaikaan -saattaisi hiukan hillitä menoa ja peittokin pysyisi päällä, kun se nyt potkitaan aina heti pois. Lisäksi öistä selvitään useimmiten jo ilman vaipanvaihtoa.
Jos teillä on tosi kuuma yöllä, niin olisiko sellainen puuvillapeitto hyvä? On ihanan pehmoinen kääriä vauva ja niitä on vaikka mitä ihania kuoseja. Ovat käteviä muutenkin: meillä sellainen kulkee melkein aina mukana hoitolaukussa ja se toimii hyvänä leikkialustana kyläpaikoissa, sekä varapeittona äkillisen viileyden (tai ihan vain päiväuniajan) iskiessä 🙂
Kiitos tsempistä ja vinkeistä 🙂
Haha mulla ihan sama tilanne! Pohjatieto vauvoista 0. Uskon kanssa, että kyllä se tieto tässä matkan varrella lisääntyy. Nyt jo tiedän kovasti enemmän, kuin ennen positiivisen testin tekemistä 5kk sitten. Kyllä me pärjätään <3
Jep! Mäkin just ajattelin, että tiedänpähän ainakin paljon enemmän kuin ennen raskautta. Pikkuhiljaa se tieto karttuu ihan huomaamatta! 🙂 Tsemppiä!
Niin kyllä totta. Muistan nuo samat ajatukset omalta raskausajaltani. Oletko jo ehtinyt perehtyä vaippojen maailmaan? Meillä mieheni kanssa meni viimeistään siinä vaiheessa sormi suuhun, kun muutama ilta googlailtiin kesto- ja kertavaippoja. En vieläkään oikein ymmärrä mikä on ”lisäimu” ja mihin se pitää laittaa? Päädyimme kertakäyttövaippoihin. Ovat olleet käteviä. Lisäksi en lopulta kestänyt ajatusta, että minun pyykkikoneessa pyörii joka toinen päivä vähintään lasti kakkavaippoja.
En ole kovasti asiaa vielä miettinyt, mutta täytyy myöntää että muakin ahdistaa ajatus kakkavaipoista pyykkikoneessa MUTTA ahdistaa myös ajatus valtavista muovijätekasoista, joita vauvat aiheuttavat tähän maailmaan 🙁
😀
Ihana. Onneks on Google. Ja se turvaverkko. Ihan yhtä tumpelo olo oli mullakin… mut joku mammavaisto silti on saanu mutkin älähtämään kerran jos toisenki noille isän hoitotoimille vaikka se onki tosi rasittavaa :D.
Heh se voi olla että jotain sanomista tulee, sanonhan mäkin harva se päivä miehelle, ettei voi laittaa sinisiä vaatteita valkoisten kanssa pyykkikoneeseen 😀 mut sellainen jatkuva neuvominen pienimmissäkin asioissa, jotka liittyy vauvaan on musta tosi outoa!
Voi luoja kun sitä oli itsekin esikoisen kans niin pihalla kaikesta et jälkeen päin naurattaa 🙂 mut elossa tuo on pysynyt ja ihmiseksi kasvanut 🙂 kuopuksen saaminen olikin sit ihan mahtavaa kun siihen ei liittynyt sitä äidiksi muuttumista, kun oli jo äiti valmiiksi 🙂 ja vaipanvaihdot, imetyskikat sun muut tiesi jo valmiiksi. Vaikka sitten taas se tuli järkytyksenä kuinka erilaisia vauvat voi olla ja se mikä toimi yhdellä niin ei toimi toisella. Välillä tulee olo et pitäis tehdä kolmas ihan siitä syystä että kuinka helppoa se sitten olisi 😉
Mielestäni on hienoa miten kirjoitat raskaudesta sillä tuntuu että hyvin monessa paikassa ylistetään vain raskauden niin sanottuja hyviä puolia yms.
Tässä olisi mielestäni hyvä video joka kertoo raskaudesta mielenkiintoisesti: https://www.youtube.com/watch?v=eVuittFyM34