Vietimme viime viikonlopun eräällä mökillä, missä oli niin mukavaa, että viikonloppu sai minutkin melkein haaveilemaan omasta mökistä. Melkein, sillä kun mietin asiaa kaksi sekuntia pidempään, tajuan ettemme ole Jaakon kanssa ollenkaan sellaisia ihmisiä, jotka saisivat pidettyä jonkin kesäpaikan kunnossa paria vuotta pidempään. On kuitenkin hienoa saada vaikka kerran kesässä kutsu ihanalle mökille, missä on upeat tilat ja merimaisema, joka on suurin syy siihen, että minäkin erehdyn toisinaan haaveilemaan mökistä. Ihailen kyllä kovasti ihmisiä, jotka ovat niin ahkeria ja aikaansaavia, että jaksavat viikonloppuisin ja lomillaan pitää huolta kesäpaikastaan.
Pääsimme reissullamme myös hiukan veneilemään (tyttökin oli ensimmäistä kertaa veneessä) ja tein mielessäni lupauksen itselleni, että meillä on vielä joskus vene. Meillä oli lapsuudessani iso moottoripurjevene, jolla teimme kesäisin pitkiäkin reissuja. Olisin ihan valmis opettelemaan itse purjehtimaan, jotta pääsisin vielä joskus nauttimaan tuosta elämäntyylistä. Jaakkokin tykkää veneilystä ja etenkin kalastamisesta, mutta hän on venehankinnan suhteen skeptisempi. Siellä tulisi sitten oltua kerran kesässä, sanoo hän, mutta olen eri mieltä.
Mökki-isäntämme ja -emäntämme olivat niin vieraanvaraisia, että tässä on ihan paineita, miten koskaan voimme korvata vierailun heille. Ruoka oli niin hyvää, että täytyy muistaa pyytää pariakin reseptiä talteen!
Mökillä opittua: mustikoiden kerääminen itse.
Tutkimusmatkailija Dino oli mökkiviikonlopun jälkeen niin poikki, että rötkötti koko sunnuntai-illan sohvalla.
Elämän ensimmäinen veneretki sujui hyvin: typy oli unessa noin viidessä minuutissa 🙂
Superihania mökkikuvia! Mun sydän suli tuolle kuvalle, jossa pikkuinen silittää koiraa. :’) <3