10 kysymystä ja vastausta lastentaudeista

 

Kaupallinen yhteistyö: Lääkärikeskus Mehiläinen

mehiläinen2

Olen todennäköisesti ollut elämäni aikana terveydenhuollon ammattilaisten kanssa tekemisissä useammin kuin suurin osa muista ihmisistä. Sairastin lapsuusiän astmaa ja olen ravannut lääkäreillä ja sairaaloissa pikkutytöstä asti.

Siitä lähtien, kun olen itse alkanut varata omat lääkäriaikani, olen aika nopeasti alkanut suosia yksityisiä lääkäreitä. Myönnän, että olen kutsunut kunnallista terveyskeskusta arvauskeskukseksi useammin kuin käsieni sormilla pystyy laskemaan. Kerran keuhkokuumeeni diagnosoitiin terveyskeskuksen röntgenissä rintalihakseksi ja kerran kärvistelin ikävän tulehduksen kanssa apua saamatta terkkarin päivystyksessä. Kaksi kertaa olen odottanut kivusta kiemurtelevan läheisen kanssa keskussairaalassa kohtuuttoman pitkään. Lukuisat huonot kokemukset ovat saaneet minut keskittämään luottamukseni avun nopeudesta ja laadusta yksityiseen sektoriin.

Ajatus siitä, että yksityinen terveydenhuolto on minun heiniäni, on niin automaatio, että soitin saman tien Mehiläiseen, kun lapseni sairastui pahaan yskään viisikuukautisena. Pikkuvauvan hengitys rohisi pahasti ja olin aika kauhuissani. Oli lauantai-ilta ja pääsimme päivystävälle lääkärille Töölön Mehiläisessä melkein heti, kun saavuimme paikalle. Olin varma, että viikonlopun iltapäivystystä hoitaa suoraan lääkiksen luentosalista repäisty pöllämystynyt kandi, mutta meidät ottikin vastaan lempeä ja heti luottamukseni saanut mies, joka sattui olemaan kliinisen neurofysiologian professori ja Lastensairaalassa tutkimusta tekevä, BABA-keskuksen johtaja Sampsa Vanhatalo. Vanhatalo tutki pikkuvauvani varmoin ottein ja kertoi rauhallisesti, että kysymys on laryngiitista. Mitään ei tarvinnut tehdä, mutta oli helpottavaa kuulla asiantuntijalta, ettei ole mitään hätää. Laryngiitti hengitysvaikeuksineen ja rohisevine yskineen voi pelästyttää vanhemman pahanpäiväisesti, ellei tiedä mistä on kysymys.

Muistan tuon illan Mehiläisessä varmaankin aina. Se, että meidät otti aivan sattumalta vastaan Vanhatalon kaltainen asiantuntija, teki minuun melkoisen vaikutuksen. Tästä ja monista muista syistä halusin ehdottomasti mukaan blogiyhteistyöhön Mehiläisen kanssa, kun sellainen eteeni tuli. Halusin yhteistyötä varten selvittää muutamia lasten terveyteen liittyviä asioita ja koota teille hyödyllisen kysymys-vastaus-setin. Vastaajaksi pyysin juuri Vanhataloa ja ilokseni hän kaikilta kiireiltään ennätti laatimaan vastaukset kysymyksiini.

1. Mitkä ovat yleisimmät lasten kärsimät taudit tai vaivat?

Nuha, kuume, haavat, ihottumat, korvakipu, yskä, ripuli ja väsymys.

2. Mhin niistä tarvitaan lääkärin hoitoa ja mitkä voi hoitaa kotona?

Melkein kaikki yleiset vaivat hoituvat itsestään perusterveellä lapsella. Lääkäriin tai kokeneelle hoitajalle kannattaa lähteä silloin jos lapsen vointi on heikentynyt. Haavojen kohdalla tarvitaan lääkärikäyntiä, jos haava vaatii ompelua.

mehiläinen5

3. Milloin kuumeinen lapsi pitää viedä lääkäriin?

Lapsella kuumeeksi lasketaan vasta 38 asteen ylittävä lämpötila. On myös hyvä muistaa, että vilkkaan liikunnan aikana tai sen jälkeen lapsen ruumiinlämpö voi nousta terveenäkin noihin lukemiin. Kuume itsessään ei ole vaarallinen, jos lapsi on muuten hyvässä kunnossa. Jos kuumeen syy on tiedossa (esimerkiksi flunssa tai ripuli), sitä voi hyvin seurata kotona. Jos korkea kuume jatkuu päiviä ilman selitystä, on syytä hakeutua lääkärin arvioon.

4. Millä tavalla kuume kannattaa lapselta mitata?

Pikkulapsella korvakuumemittari tai peräsuolesta mitattu lämpö on luotettava. Pikamittareilla kannattaa mitata useamman kerran peräkkäin luotettavan lukeman saamiseksi.

 

5. Miten lapsen kuumetta hoidetaan?

Hyväkuntoinen ja pirteä lapsi ei tarvitse kuumelääkettä. Kuumetta kannattaa kuitenkin laskea parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeellä, jos lapsi on väsynyt tai kurkku on kipeä. Tarvittaessa kannattaa antaa molempia lääkkeitä samanaikaisesti.

On hyvä muistaa että lapsi – ihan kuten aikuinenkin – saa olla väsynyt, jos kuume on korkealla. Samoin lapsi voi syödä tai juoda heikommin, jos kurkku on kipeä. Lapsen yleisvointia, syömistä ja juomista kannattaa arvioida vasta, kun on antanut kuumelääkettä.

6. Mihin yllättäviin tilanteisiin lapsen sairauksiin liittyen vanhempien kannattaa varautua?

Ehkä tavallisin yllättävä tilanne on haava, joka voi säikäyttää erityisen paljon varsinkin, jos verta tulee suusta tai kasvoista. Ensimmäinen toimenpide haavoissa on aina verenvuoden tyrehdyttäminen. Suussa olevat haavat tarvitsee ompelua hyvin harvoin. Myös muut haavat paranevat lapsella hyvin nopeasti. Haavan ompelutarvetta kannattaa arvioida vasta, kun enin vuoto on lakannut. Haava voidaan hyvin ommella kuuden tunnin sisällä vammasta. Siksi kannattaa keskittyä rauhoittamaan tilanne ja lapsi sekä painamaan haavaa vuodon tyrehdyttämiseksi. Vasta tilanteen ja itkujen lakattua kannattaa arvioida rauhassa, tarvitaanko lisähoitoa laastarin lisäksi. Monesti jo valokuva lääkärille riittää sen arvioimiseksi tarvitaanko ompelua. (Toim. huom. Mehiläisellä on aivan ykköspalvelu tähän liittyen, nimittäin Mehiläisen Digiklinikka. OmaMehiläinen-mobiiliaplikaation Digiklinikalta apua terveysasioihin saa joka päivä ympäri vuorokauden ja mistä päin tahansa – kotisohvalta, reissun päältä tai vaikka työmatkalta. Kerron tästä lisää tämän postauksen lopussa kuvien yhteydessä!)

mehiläinen8

Kuumekouristus saattaa myös pelästyttää: sellainen voi tulla leikki-ikäiselle lapselle kuumeen noustessa äkillisesti. Se loppuu yleensä muutamassa minuutissa itsestään eikä tarvitse ensiapua. Hätäkeskukseen kannattaa soittaa, mikäli kuumekouristus ei laukea muutamassa minuutissa. Kouristuksen aikana on tärkeä pitää hengitystiet vapaana ja yrittää arvioida kouristuksen kestoa ja sitä, onko se symmetrinen.

Kurkunpään tulehdus on tavallinen ja joskus pelottavan näköinen, mutta harvoin vaarallinen tilanne. Siinä lapsen sisäänhengitys muuttuu vaikeaksi ja yskä haukkuvaksi. Haukunta on niin selvää, että kurkunpään tulehdusta pystyy epäilemään jo oven läpi kuuntelemalla. Se johtuu tavallisista flunssaviruksista, jotka ärsyttävät kurkunpäätä. Laryngiitin oireet helpottavat usein jo matkalla lääkäriin, kun lapsi menee talvikelillä kylmään ilmaan. Pääsääntöisesti oireet alkavat helpottaa yhden yön aikana. Joskus lapsen oireilu on niin voimakasta, että hän hyötyy ensiavussa annettavasta maskilääkkeestä ja kortisonipistoksesta.

7. Mitä jokaisen lapsiperheen lääkekaapista tulisi löytyä?

Kuume- ja kipulääkettä sekä lääkehiiliä. Lääkehiiliä on syytä löytyä siltä varalta, että lapsi nielee jotain sopimatonta. Silloin kannattaa helposti soittaa myrkytyskeskukseen (puh. 09 4711) ja varmistaa hoitolinjaus. Lääkehiilien antaminen on tärkein ensiapu eikä se voi odottaa lääkäriin pääsyä, koska siihen mennessä nielty tavara on jo ehtinyt vatsalaukusta eteenpäin.

8. Onko jotain tapaa yrittää välttyä flunssa- ja korvatulehduskierteeltä?

Kaikkea pikkuflunssaa ei voi välttää meidän ilmastossamme. Toisaalta usein ei myöskään ole kysymys ”kierteestä”, vaan huonosta tuurista, kun useita virustauteja tulee samalle lapselle yhden talvikauden aikana.

Käsien pesu on tärkein. Pikkulasten kohdalla kannattaa hieman katsella, mitä leluja kulkee suusta toiseen. Voimakkaammin sairasteleva lapsi on syytä pitää pois lähikontaktista.

9. Mitkä lapsen terveyteen liittyvät neuvot ovat vanhentuneita? 

Jostain syystä meillä elää ajatus, että kuume tappaa pöpöjä. On totta, että lämpö tappaa bakteereita ja viruksiakin, mutta silloin puhuttaisiin jo keittämisestä, joka tappaisi muutkin elimistön solut. Liian korkea kuume on rasitus lapselle. Samoin pikkulapsen kipeä kurkku voi estää lasta syömästä, mutta lapsi ei osaa sitä itse kertoa.

10. Suosittelisitko vesirokkorokotuksen ottamista?

Suosittelen seuraamaan tarkasti suomalaisten terveysviranomaisten rokotussuosituksia. En osaa kuvitella, mistä voisi saada vastuullisempaa neuvontaa.

mehiläinen10

Mehiläisen Digiklinikka on loistava apu, kun haluaa saada pikaisesti konsultaatiota lääkäriltä tai hoitajalta ja kun tilanne ei ole akuutti. Se toimii kännykkään ladattavalla OmaMehiläinen-sovelluksella ja sitä kautta saa apua ympäri vuorokauden, missä vain onkin.

mehiläinen1

Sovelluksella voi siis lähettää lääkärille tai hoitajalle terveyteen liittyvän kysymyksen ja tarvittaessa kuvia. Tämä kuvamahdollisuus on kätevä esimerkiksi juuri tuossa Vanhatalon mainitsemassa haava-asiassa tai vaikkapa rokkoepäilyssä tai silmätulehduksessa. Kuvan perusteella lääkäri voi hyvin pystyä kertomaan hoito-ohjeet ja kirjoittaa reseptin tai arvioida käynnin tarpeen eikä näin ollen vastaanotolle tarvitse lähteä turhaan.

mehiläinen9

Vastaus kysymykseen saapuu tunnissa. Lääkäri vastaa joka päivä kello 7-23 välisenä aikana ja hoitaja yöaikaan klo 23-7. Tämä etävastaanotto lääkärin kanssa maksaa yksityisasiakkaalle 29 euroa ja hoitajalle yhdeksän euroa. Osa vapaaehtoisista sairasvakuutuksista korvaa myös nämä käynnit – selvitä asia omalta vakuutusyhtiöltäsi! Ja Digiklinikka toimii myös aikuisille!

mehiläinen6

 

4 Comment

  1. Hyvä postaus!

    En ole itse edes kerennyt miettiä vielä tälläisiä, vaikka ne väistämättä tulevat jossain vaiheessa eteen!
    https://faijahommia.fi/

  2. Haluaisin oikaista lääkärin antamaa kyseenalaista ja aika leväperäistä ohjetta kuumekouristuksesta.
    Aina, kun on kyseessä ensimmäinen kuumekouristukseksi epäilty kohtaus, tulee hakeutua pikaisesri lääkärin arvioon. Kannattaa soittaa hätäkeskukseen, josta ambulanssi tulee yleensä paikalle tai vähintäänkin sieltä ohjataan mihin sairaalapäivystykseen tulee lähteä näytille. Kun lapsi on ensimmäisen kuumekouristukseksi todetun kouristukskohauksen kärsinyt, saa hoitopaiksta ohjeet, kuinka jatkossa toimia mahdollisissa seuraavissa samanlaisissa tilanteissa. Kaikki enimmäistä kertaa ilmenevät kohtausoireet tulee tutkituttaa ammattilaisella, jotta vakavammat syyt kuin kuume saadaan suljettua pois laskuista.

    Lisäksi haastatellun lääkärin suhtautuminen kuumelääkitykseen on melko kitsas ja vanhanaikainen. Kun kuume- ja kipulääkkeitä antaa pakkauksen ohjeen mukaan, ei niistä ole terveydelle minkäänlaista haittaa, vaan nimenomaan parantavat lapsen oloa ja auttavat parenemisessa. Jos on tilanne, jossa pohtii kannattaako lapselle antaa kipu- tai kuumelääkitystä, on vastaus lähestulkoon aina kyllä. Kannattaa muistaa kuumeen hoidossa myös mekaaninen viilennys, eli turhat vaatteet pois päältä.

    Ja ikinä ei voi painottaa sitä liikaa, että aina kun olo tuntuu epävarmalta, kuinka toimia lapsen sairauden kanssa, kannattaa ottaa yhteyttä esim. ”arvauskeskuksen” tai jonkin muun hoitavan tahon puhelinpalveluun.

    Muuten ihan kiva ja yleispätevä oheistus perushaavereiden ja -tautien varalle.

    Näitä terkkuja lähetän lasten erikoisairaanhoidossa vuosikymmenen työskennelleenä

  3. Siis miten sattuikin, että olin just eilen lukenut tämän jutun – viime yönä alkoi 1v 4kk pojalla hengitys rohista, pahimmillaan kuulosti hengenahdistukselta. Diagnosoin samantien itse laryngiitin, ja aamupäivällä käytiin vielä lastenlääkärillä varmistamassa asia. On kuulemma melkein epidemiaa täällä Turussa, meidän lääkärillä oli käynyt jo useampi pikkupotilas tällä viikolla samasta syystä.

    Että kiitos vaan juuri oikeana päivänä julkaistusta postauksesta! 🙂

  4. Digiklinikka… Ihana kun asiat menevät eteenpäin!
    http://westendmum.fi

Vastaa käyttäjälle Lotta Peruuta vastaus

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.