Rentoiluvappu

Ihanaa, lumentäyteistä vappua kaikille! Olen ehdottomasti vappuihminen ja minusta vappu on kaupunkijuhla. Siltikin vietämme sen tänä vuonna rauhallisesti landella, ehkä ensi vuonna sitten bileet ja vappupäivän perinteinen Ullis-piknik.

Palaudun edelleen torstaisista, täysin extempore-bailuista. Lähdin taaperon kanssa kiertämään pr-toimistojen pressipäiviä, kuten kaikki muutkin kaupungin mediaihmiset. Päivä alkoi mennä pahasti pieleen heti, kun pääsin kotiovesta ulos taaperon ja tämän vaunujen kanssa. Olimme muutenkin myöhässä ja kun viimein pääsimme bussiin ja sillä lähimmälle juna-asemalle, laiturille vievät hissit eivät toimineet. En muutenkaan tykkää kulkea vaunujen kanssa missään, sillä koskaan ei tiedä, mahtuuko bussiin (jos keskiosassa on yhdetkään vaunut ennen meitä, emme välttämättä mahdu, jos toisetkin vaunut ovat leveät). Kaupungille en lähde oikeastaan koskaan, sillä kymmenistä ovista kulkeminen on välillä täyttä tuskaa vaunujen kanssa. Olen siis jo valmiiksi pinna hiukan kireällä vaunujen kanssa, ja kun juna-aseman molemmat hissit ovat sökönä eikä rappusissa ole ramppia, olin oikeasti niin raivoissani, että tärisin. Sain pidäteltyä kyyneleet ja odottelin kylmän rauhallisena loskasateessa 20 minuuttia bussia takaisin päin, hurauttelin toiseen suuntaan, kotimme ohi ja viimein toiselle juna-asemalle, missä hissit pelittivät.

Ehdin ihan hyvissä ajoin kaupunkiin, yhdet pressit jäivät käymättä tämän hissiepisodin vuoksi. Taaperollakin oli hauskaa ihmetellessämme pr-toimiston uutuuskamoja. Jossain vaiheessa Jaakko tuli nappaamaan taaperon mukaansa kotiin ja minä jäin vielä kiertelemään. Presseiltä suuntasin juoksujalkaa näkemään ystäviä illallisen merkeissä Pjazzaan. Dinnerin jälkeen ilta oli vielä nuori ja ajattelin, että voisin ihan hyvin vielä jatkaa iltaa. Pyörähdin Maybellinen bileissä Klaus K:ssa, minne en uskonut ehtiväni, ja sieltä suuntasin vielä pr-toimistolle, missä olin jo käynyt, mutta missä juhlat jatkuivat. Oli niin hauskaa, että lopulta olin kotona vasta kahdelta ja plakkarissa monta uutta, ihanaa tuttavuutta. Vain tällaiset spontaanit bileillat voivat johtaa siihen, että hipsimme Millan kanssa, johon siis tutustuin vasta torstaina, läpi öisen kaupungin kikattaen snägärin kautta kotiin vievään taksiin. Huippuilta!

Vappu siis menee huilaillessa ja keräillessä voimia uuteen viikkoon. Pitäkää te muut hauskaa ja palaillaan taas alkuviikosta sisustusjuttujen merkeissä!

Ostimme tuon pingviinipallon taaperolle lauantaina, jolloin oli vielä ihan keväinen keli, siksi että hän tykkää pinniineistä. Emme aavistaneet, kuinka hyvin se sopii seuraavana päivänä maisemaan.