Seuraavaksi kun tuomitset, muista tämä

Luin aamulla laajalti pahastuttaneesta buffet-tilanteesta Hanna Sumarin blogista ja sitä siteeranneista lehtijutuista. Jokin uutisoinneissa ärsytti, mutten oikein osannut vielä unenpöppörössä jäsennellä ajatuksiani. Vasta kun törmäsin Facebookissa Ipanaisen päivitykseen aiheesta, alkoivat omatkin ajatukset selkiytyä.

Meitä on niin monenlaisia, tilanteita on monenlaisia. Me vanhemmat voimme olla salaa aika romahduspisteessä. Usein stressi kulminoituu juuri siihen hetkeen, kun olemme siellä buffet-pöydässä eikä se lapsi vaan syö mitään järkevää. Aika monet meistä ovat olleet siinä tilanteessa. -Ipanainen

Kaikista eniten haluaisin muistuttaa vanhempia ja kaikkia muitakin ihmisiä armollisuudesta itseään ja muita kohtaan. Kukaan meistä ei ole täydellinen ja kaikilla on huonot hetkensä. Useimmat meistä tekevät kuitenkin parhaansa kasvattaessaan jälkikasvuaan.

En ole pyhimys: saatan toisinaan tuomita jyrkästikin muiden ihmisten elämänvalintoja ja kasvatusmenetelmiä. Useimmiten pidän kuitenkin ajatukseni omana tietonani tai korkeintaan keskustelen aiheesta lähipiirissä.

Buffetin pahaa aavistamaton äiti ei ehkä toiminut kasvatuksellisesti oikein juuri sillä hetkellä, mutta hei, synnitön heittäköön ensimmäisen kiven. Tuo äiti tuskin toimii jatkuvasti ja tarkoituksellisesti ajattelemattomasti tehdessään kasvatusvalintojaan. Tuo äiti on jopa saattanut olla varsin esimerkillinen kasvattaja koko äitiytensä ajan siihen hetkeen asti, kun on lipsahtanut ja juuri kun hyvin julkista blogia pitävä ihminen on sattunut huomaamaan. Me emme voi tietää.

Minusta tuntuu jotenkin hirveän surulliselta, ettei (täysin yksityinen ihminen) enää voi vain mokata ilman pelkoa siitä, että kohta sitä mokaasi, joita jokainen väistämättä elämässään tekee, saatetaan taivastella koko kotimaan voimin.

Sumarin blogitekstissä oli hyvä sanoma: vanhempia pitänee toisinaan muistuttaa siitä, ettei pienten lasten ole tarkoitus tehdä niitä valintoja, jotka meidän vanhempien pitäisi tehdä lasten puolesta. Olemmehan vanhempia ja vastuussa.

Sitä en ymmärrä, että sanoma piti kietoa niin vahvasti sen yhden äidin ja (sikäli kun tiedämme) yhden mokan ympärille. Kuka tietää, ehkä tuo äitikin huomasi televisiosta tutut kasvot buffetissa. Ehkä hänelle ei jäänyt epäselväksi, kenestä puoli Suomea tänään puhui. Ehkä hänestä tuntuu aika pahalta.

9 Comment

  1. Pienten lasten kanssa ravintolaan lähteminen on melkoisen haastavaa, vaikka lasta kuinka kasvatetaan ja opetetaan. Lapsella kuitenkin on oma tahto ja tarve kokeilla rajojaan, eikä kaikki silloin välttämättä mene ihan putkeen kun päästään jännään uuteen paikkaan. Siis tietenkin lapselle kerrotaan, että ravintolassa käyttäydytään näin ja näin, mutta ei se tarkoita, että näin oikeasti tapahtuu. Ja itsellänikin on välillä tapana sanoa, että ”puetaanko takki päälle” vaikka se ei todellakaan ole oikeasti kysymys, vaan se takki todella puetaan päälle. Se on vain pehmeämpi tapa ilmaista, että ”takki niskaan” 😀 mutta anyway, eiköhän valtaosa vanhemmista parhaansa yritä jälkikasvunsa kasvattamiseksi täysipäisiksi ja hyvin käyttäytyviksi tulevaisuuden aikuisiksi 🙂 <3

    1. Siis tiedätkö, mulla on ihan sama tapa: naamioin kysymykseksi melkeinpä suurimman osan käskyistä 🙁 se on varmasti huono tapa, mutta siitä on tosi vaikeaa päästä eroon.

  2. aika tiukka pipo says: Vastaa

    Kiitos kirjoituksesta! Kuulun niihin äiteihin, jotka yrittävät kovasti kasvattaa lapsistaan kelpo kansalaisia ja opettaa heidät ottamaan huomioon myös muut ihmiset . Useimmiten se onnistuu ja edistystä tapahtuu, mutta aina ei mene putkeen. En sano että hirveästi pitäisin siitä, että (vieraat) lapset juoksevat kiljuen pitkin ravintolaa, kun olen siellä syömässä. Jaksan myös turhan usein ihmetellä sitä, ettei lapsille opeteta käytöstapoja ja toisten ihmisten huomioonottamista tai että seuranta tai pelisilmä puuttuvat juuri niissä tilanteissa kuin se olisi toivottavaa. Mutta kirjoituksesi oli tosi asiallinen vastine sille, millä tapaa muita ihmisiä tai heidän asioitaan näin someaikana välillä käsitellään (turhan) julkisesti. Asiat ja aiheet tuppaavat sitten vielä paisumaan kuin pullataikina, jossa on liikaa hiivaa.

    1. Mä oon ihan samanlainen! Mun mielestä käytöstavat pitää olla ja vanhempien vastuulla on ne opettaa. Olen Sumarinkin kanssa samaa mieltä siitä, että on aika kauheaa, jos vanhemmat pelkäävät lapsiaan ja siksi antavat liikaa periksi. Mutta tosiaan tuollainen julkinen arvostelu liittyen tilanteeseen, josta ei tiedä mitään, niin se on aika kurjaa.

  3. Minua harmittaa, että tässä sopassa on niin vahvasti otettu esiin lasten käyttäytyminen ravintolassa.. Sumari kuitenkin tiedosti, että astui sisään ravintolaan, jossa oli Perheet Safkaa-tapahtuma. Se päivä jolloin perheillä pitäisi olla matala kynnys lähteä koko perheella ravintolaan ja nyt sitä kynnystä mielestäni taas nostetaan.

    1. Just tää! En minä lähde moottoripyörätapahtumaan ja kiukuttele sitten blogissa jälkikäteen, kun siellä oli niitä motoristeja, joista en yhtään tykkää. :/

  4. Olen samaa mieltä, ettei koskaan voi tietää eri tilanteisiin johtaneita taustoja, joten ihmisiä ei pitäisi tuomita niin herkästi. Olen myös sitä mieltä, ettei Sumarin tarkoitus ollut dissata tätä kyseistä ravintolan äitiä, vaan ko. tavalla käyttäytyviä aikuisia yleensä. En itsekään voi ymmärtää sitä kasvatustapaa, jossa lapsen mielipidettä kysytään tilanteissa, jossa mielipiteelle ei ole sijaa. Siis tilanteissa, jossa aikuisen tulisi ”kertoa”, mitä seuraavaksi tapahtuu. Jos kysytään päiväkodissa, että lähdetäänkö kotiin, ja lapsi vastaa ”Ei”, mitä sitten tehdään? Juurihan kysyttiin, mitä lapsi haluaa. Jäädäänkö siis sinne, vai opetetaan lapselle, ettei hänen mielipiteellään ollut painoarvoa, koska joka tapauksessa lähdetään. Tällainen suostuttelu-tyyppinen lauserakenne kuuluu mielestäni aikuisten välisiin keskusteluihin – yleensä esim. puoliso ymmärtää ”Lähdetäänkö kotiin?” -kysymyksestä, että mieluisia vaihtoehtoja on vain yksi.

  5. Loistava teksti, Irene! Me vanhemmat syyllistämme itseämme kaikesta, emme kaipaa siihen lisäksi muiden ( etenkään julkista) tuomitsemista. Todellakaan emme tiedä, mitä erinäisten tilanteiden taustalla on.

  6. Just näin! Ajattelematonta tuomita parin minuutin perustella vieläpä julkisesti. :/

Vastaa käyttäjälle Iina / Bebe au Lait Peruuta vastaus

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.