Bongasin töissä näyttelijä-kirjailija Jenny Mollenin tunteita ja ajatuksia herättävän Instagram-tilin. American Pie -leffoista jokaisen ikäiseni mieliin jääneen näyttelijä Jason Biggsin kanssa kaksi lasta saanut Jenny kerää kiitosta siitä, että kuvaa vauva-arkea siekailemattoman rehellisesti. Ei siis täydellisen sävyisiä, pumpulisen onnellisia äitiyden kuvia vaan maidon pumppaamista lentokoneen vessassa.
Somen virheetöntä kiiltokuvamaailmaa välillä kritisoidaan enkä aivan ymmärrä miksi. Instagram-kuvat ovat monelle taidetta, josta saa elannon. En tiedä, olisiko järkevää päivittää lifestyle-blogia, jonne raportoi kaikesta elämänsä kurjuudesta ja sotkuisesta tiskipöydästä. Tai siis että haluaisiko sellaista kukaan lukea. Minä ainakin haluan inspiroitua ja paeta niitä omia sotkujani kauniisiin kuviin ja päivityksiin.
Sen sijaan perhe- ja äitiysblogit ja -sometilit ovat asia erikseen. Minusta niiden, jotka haluavat seurata toisen ihmisen perhe-elämää ja äitiyttä, on tärkeää nähdä, millaista se on oikeasti. Huomata, että Hollywood-tähdilläkin se on toisinaan ihan samanlaista kuin itselläkin.
Siksi painoin todellakin seuraa-nappulaa Jenny Mollenin tilin kohdalla. Kyyneleet tulivat silmiin, kun nostalgia-aalto vyöryi päin. Tuollaista se juuri oli – vauva-aika. Ihanaa ja kamalaa. Maidon pumppaamista ja imettämistä ties missä, maidosta kastuneita paitoja, pinkeitä, verisuosinia tissejä, rinnalla ähkyssään torkahteleva maitoposkinen vauva…
Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.