Liimasin lapsuudenkodissani huoneeni (tai huoneemme, fun fact: meillä oli Erikan kanssa yhteinen huone koko sen ajan, kun asuimme kotona) kattoon pimeässä hohtavia tähtiä joskus teini-ikäisenä. Tähdet ovat katossa vieläkin. Ne ovat siis olleet siellä reilusti toista kymmentä vuotta. Ne näyttävät ihanilta, koska ne täyttävät koko ison huoneen katon.
Kun lasta alettiin nukuttaa niin, että hänet yksinkertaisesti jätettiin nukahtamaan, huomasimme että mummilassa hän tuntui nukahtavan erityisen helposti. Hän jäi nimittäin ihan hiiren hiljaa tuijottamaan katossa hohtavia tähtiä ja nukahti sitten hissukseen. Kotona hän usein höpötteli ja huuteli äitiä ja isää vähän väliä, mutta mummilassa uni tuli tähtien alla nopeasti.
Päätimme ostaa kotiinkin tähtiä ja kun sattumalta bongasin Heureka-kaupasta sellaisia, ostin ne tietysti viipymättä. Paketin mukana tulee kaksipuolista teippiä, jolla tähdet liimataan kattoon. Nyt lapsella on siis kotonakin tähtitaivas aina iltaisin! Alla kuvia uudesta katosta ja vähän muitakin lapsenhuonekuvia. Tähtiä on hankala ikuistaa loisteessaan pimeässä, mutta tältä ne siis näyttävät päivänvalossa.
Tässä tauluseinäpostauksen kuvassakin nuo tähdet jo vilahtivat:
Minkä väriset teidän tytön huoneen seinät on? Muistatkos? 🙈
Tikkurilan Neito 🙂