Nainen on naiselle susi? Älä viitsi

Hyvää kansainvälistä naistenpäivää! Olen miettinyt viime päivinä paljon tasa-arvoasioita. Tuli Uros live ja sitä ennen Be a lady -video, jota seuranneesta keskustelusta huomasin muun muassa, että jotkut lukevat feministejä kuin piru raamattua. Jopa minua syytettiin miesvihasta, vaikka kerroin vain avoimesti omista ulkonäköpaineistani ja siitä, mistä ne ovat kummunneet elämääni. Ainakin se todisti osaltaan epäilykseni siitä, että miesvihaa nähdään sielläkin, missä sitä ei todellakaan ole.

Be a lady -videosta virinneessä keskustelussa kiinnitin huomiota myös siihen, kuinka hanakasti naiset osoittelivat sormillaan toisiaan. Videolla ei eritelty, kuka tai mikä sukupuoli nyt on näitä vaatimuksia naisille esittänyt paitsi yhdessä kohdassa, kun eräs oletus näytettiin tulevan nimenomaan naisen suusta. Monet naiset kuitenkin riensivät kertomaan, kuinka näitä vaamuksia esittävät nimenomaan naiset toisilleen. Nainen on naiselle susi, muistutti moni. Moni tuntui kantavan huolta myös miehistä, mikä on sinänsä ihan sympaattista, mutta miesten ulkonäköpaineet eivät liity tähän keskusteluun. Ainakaan hömelössä entäs-sivulauseessa, jonka ainoa tehtävä on vaihtaa puheenaihetta ja samalla myös vähän vähätellä oikeasti puheena olevaa asiaa.

Entäs-puheen lisäksi minua ärsyttää nainen on naiselle susi -mantra. Se on monella tavalla ongelmallinen ja toivoisin, että jokainen miettisi hetken, ennen kuin päästää ilmoille sellaista kliseetä. Se nimittäin ikään kuin kuittaa kaiken totuutena ilman, että sen sanoja vaivautuisi miettimään, mistä naisten mahdollinen keskinäinen kilpailu ja kateus johtuvat. Sukupuolten välinen tasa-arvo ei ole vielä olemassa. Siksi meidän pitäisi tukea ja nostaa toisiamme, rikkoa lasikattoja ja tavoitella yhdenvertaisuutta yhdessä, ei heitellä ilmoille tällaisia latteuksia kuin totuuksina.

Ei nainen ole naiselle susi, patriarkaatti on naiselle susi, kuten Minja Koskela muistutti. Ei toisen naisen lyttääminen ole geeneissämme vaan jos jossain, niin syvälle juurtuneissa asenteissamme. Meihin vaikuttaa edelleen historiamme vähempiarvoisena sukupuolena. YK:n tuoreen tutkimuksen mukaan lähes kaikilla ihmisillä on naisia alistavia ajatusmalleja. Valtaosa naisistakin ajattelee, että he ovat monissa suhteissa miehiä huonompia.

Voisi esimerkiksi kuvitella, että kun suomalaisnaiset saivat äänioikeuden vuonna 1906, he olisivat käyttäneet sitä innokkaasti ja äänestäneet eduskuntaan muita naisia. Sen sijaan naisten äänestysaktiivisuus oli miehiä alhaisempi ja he(kin) äänestivät pitkään mieluummin miestä kuin naista. Toki myös ehdokkaista suurin osa oli miehiä, vaikka naisetkin saivat asettua ehdolle. Vielä 1930-luvulla vain seitsemän prosenttia kansanedustajista oli naisia.

Naiset eivät siis uskoneet sukupuoleensa itsekään. Mutta onko se ihme: naimisissa oleva naiset olivat vuoteen 1929 asti aviomiehensä holhouksessa. Siis kuin alaikäisiä lapsia. Lasten isä oli lasten virallinen huoltaja eikä naisella ollut määräysvaltaa omiin lapsiinsa edes silloin, kun he olivat syntyneet avioliiton ulkopuolella. He olivat toisen luokan kansalaisia. Ei ihme, että meni aikaa, ennen kuin he itsekään uskoivat naisten kykenevän hoitamaan esimerkiksi kansanedustajan tehtäviä. Olemme ponnistaneet miesten varjosta, siinä on voinut syntyä kaikenlaista kyräilyä sivutuotteena.

Toivoisin, että ihmiset, etenkin naiset tutustuisivat paremmin esimerkiksi naisten oikeuksien historiaan, jotta he ymmärtäisivät, kuinka jättimäinen merkitys muilla naisilla, heidän kamppailuillaan ja naisasialiikkeellä on meille ollut. Sata vuotta on lopulta aika lyhyt aika. Tasan sata vuotta sitten olimme siis aviomiestemme holhouksessa. Emme saaneet tehdä työsopimusta ilman aviomiehemme lupakirjaa, emme voineet tulla valituiksi valtion virkoihin saati saada niissä samoja etuja kuin miehillä. Voitko kuvitella, että ennen vuotta 1995 raiskaus avioliitossa ei ollut rikos? Minusta sekin on aika kammottavaa, että vielä äidilläni ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ottaa miehensä eli isäni nimi naimisiin mentyään. Vasta vuonna 1986 naimisissa olevan naisen oli mahdollista säilyttää oma sukunimensä.

Miksi ihmeessä vähättelemme edelleen jatkuvaa tasa-arvotyötä viljemällä ilmoille kliseisiä nainen on naiselle susi -horinoita? Ei takerruta niihin mahdollisiin yksittäisiin susiin vaan vastataan ilkeilyihin vaikka kehumalla ja nostamalla toista naista. Kateutta ja ilkeyttä on maailmassa riittää aina, mutta naisten välistä solidaarisuutta ei voi olla piiruakaan liikaa.

Lähde: Naisjärjestöjen Keskusliitto

Kuvat: Erika Naakka

6 Comment

  1. Tuolla YK:n tutkimuksella en nyt paljon argumentoisi ainakaan suomalaisten naisten ajatuksia vastaavana. Tossa ei tarvii olla kuinesim. Kiina ja Intia mukana ja johan kääntyy tulos huonoksi. Itse en tunne yhtään (suomalaistakaan) naista joka oikeasti ajattelisi olevansa jotenkin miehiä huonompi.

    ”Kysely on tehty 75 maassa ja se kattaa 80 prosenttia maailman väestöstä. Tutkimuksen mukaan yhdeksällä kymmenestä vastaajasta oli mielipiteitä, joiden mukaan naiset ovat eräillä tavoin miehiä huonompia. Miehistä näin ajatteli 91 prosenttia ja naisistakin 86 prosenttia.”

    1. Kyllä tuossa tutkimuksessa on ihan maakohtaiset luvut esillä eivätkä Suomen luvut ole todellakaan mitään kaunista luettavaa (alkuperäinen tutkimus S. 22).

  2. MariAnna says: Vastaa

    Eikai kukaan vaan äänestä vaaleissa naista vain koska sukupuoli? Pitäisi äänestää PÄTEVINTÄ ehdokasta, aivan sama mikä sukupuoli! Juuri tämä ärsyttää, että se OIKEA tasa-arvo jää juuri usein puuttumaan.

    1. En ottanut kantaa tähän asiaan. Mutta jos eduskunnassa naisia on vain seitsemän prosenttia, on aika selvää, että sukupuolella on ollut merkitystä.

  3. Tässä vielä tarkat suomalaisten (!) vastausprosentit tuosta YK:n tutkimuksesta, tämä lisäyksenä edelliseen kommenttiini.

    Kysymyksiä oli siis yhteensä 7 ja ne oli jaettu 4 kategoriaan. Luvut kertovat siis, kuinka moni vastasi kyllä edes yhteen väittämään.

    Kategoria ”Poliittinen” (Men make better political leaders than women do / Women have the same rights as men): 20.10 (naiset) ja 29.46 (miehet).

    Kategoria ”Taloudellinen” (Men should have more right to a job than women / Men make better business executives than women do): 17.97 (naiset) ja 28.65 (miehet).

    Kategoria ”Koulutus” (University is more important for a man than for a woman): 5.49 (naiset) ja 7.02 (miehet).

    Kategoria ”Fyysinen integriteetti” (proxy for intimate partner violence / proxy for reproductive rights): 25.65 (naiset) 34.08 (miehet).

    Aika kylmäävä tulos..! Erityisesti hämmästyttää korkeat kyllä-vastausten määrät naisten taholta. Se joka väittää, että Suomi on tasa-arvon mallimaa, on kyllä tehokkaasti sulkenut silmänsä.

    1. Kyllä, kylmäävää on 🙁 kiitos, kun avasit tätä vielä!

Vastaa käyttäjälle Irene Peruuta vastaus

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.