Pidinkö uuden vuoden lupaukseni?

Vuosikatselmusta kootessani huomasin, että olin tehnyt tammikuussa tänne blogiin listan uuden vuoden lupauksistani. No, en edes muistanut koko listaa, mutta olin aika tyytyväinen, kuinka hyvin lupaukset ovat takaraivossa kuitenkin lymynneet. Aloin kuitenkin lunastaa joitakin lupauksiani vähän turhan myöhään (joulukuussa), mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan.

Uutta uuden vuoden lupauslistaa tuskin tarvitsee nyt tehdä, sillä jatkan näiden parissa. Näissä riittää nimittäin edelleen tekemistä enemmän kuin tarpeeksi…

Liikun enemmän

Joo, liikun, mutta tähänkin tuli muutos vasta marraskuussa. Kevät ja kesä meni enemmän tai vähemmän lusmuillessa, kunnes vasta syksyn tullen (ja töitä vähennettyäni) aloin panostaa siihen, että liikkuisin edes pari-kolme kertaa viikossa. Satsaan hyötyliikuntaan (kävelen paljon) ja käyn uimassa. Keväällä aion yrittää raahautua myös joogaan ja salille.

Hoidan selän kuntoon

Hah! Melkein vuosi siinä taas hurahti, että asia eteni. Vasta joulukuussa nimittäin marssin FemiHealthiin äitiysfysioterapiaan erikoistuneen Ira Rissasen pakeille. Eihän tässä nyt olla kuin 3,5 vuotta kärsitty kipeästä selästä vatsalihasten erkauman vuoksi. Pelkään pahoin, etten olisi vieläkään fysioterapiassa, ellen tekisi aiheesta juttua. Mutta ei takerruta nyt siihen. Vuosi 2019 tullaan muistamaan siitä, että selätin selkäsärkyni!

Hoidan mielen kuntoon

No tämän suhteen olinkin sitten huomattavasti reippaampi! Aloitin jo huhtikuussa psykoterapian ja se oli ehdottomasti yksi vuoden (ja koko elämän) parhaista päätöksistä. Olo on kuin eri ihmisellä ja monet tunnelukot ovat pamahdelleet auki.

Syön paremmin

Tämä taas ei sitten sujunutkaan aivan muitta mutkitta. Nimittäin edelleen joulukuussa kärvistelin huonojen ruokatottumusten aiheuttamassa alhossa. Olin jo aivan varma ties mistä taudeista tai vähintäänkin kaamosmasennuksesta, kunnes terapeuttini kehotti syömään säännöllisemmin. Siitä lähtien, kun aloin syödä lounaan aiemmin kuin iltapäivällä ja välissä vielä välipalojakin, on olo ollut noin tuhat kertaa parempi. Tällä hyväksi havaitulla tiellä siis jatketaan ensi vuonnakin! Joulun jälkeen jatketaan myös vähäsokerisemmalla linjalla, tämä joulun aika on ollut aivan mahdotonta suklaan suhteen…

Luen enemmän

Tässä olen pärjännyt yllättävän hyvin! Riippuu vähän tilanteesta, kuinka paljon jaksaa lukea. Stressaavassa hetkessä kirja tulee kaivettua esiin harvemmin, mutta toisinaan sitä ahmii monia kirjoja samaan aikaan. Olen kuitenkin kuunnellut ja lukenut tänä vuonna monia hyviä kirjoja! Sähköisiä ja paperisia. Lukemattomia dekkareita, hienoja romaaneja ja muutamia tietokirjojakin. Lukuharrastus jatkuu tulevana vuonnakin!

Teen vähemmän töitä

Hah, hah ja hah. Terveisin alkava vatsahaava. Työ on tänä vuonna tuntunut kuitenkin tosi erilaiselta, aloitinhan yrittäjänä huhtikuussa. Viime vuonna tein kuitenkin päivätyötä ja blogia, joten aika tiukkaa teki silloinkin. En kuitenkaan osannut vielä ekana vuonna yrittäjänä asettaa omia rajojani  ja tuli huhkittua liikaa. Loppuvuodesta jo hoksasin paremmin, mitä haluan tehdä ja mikä ei kannata. Opin sanomaan ei. En ole mikään mestari vieläkään, mutta olen ehdottomasti edistynyt. Aluksi otin vastaan aivan kaiken tarjotun työn, nyt olen myös tajunnut, etten voi tehdä alihinnalla hommia, vaikka ehtisinkin.

Tämä vuosi opetti, miten oma kroppa viestittää esimerkiksi liiasta stressistä. Opin myös, että niitä viestejä pitää kuunnella mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Uskon vakaasti, että ensi vuonna stressitasot eivät huitele taivaissa. Osakeyhtiöön liittyvät hommat ovat kutakuinkin hallussa ja mainiot asiakkaat plakkarissa. Toivoisin kuitenkin vielä enemmän mahdollisuuksia blogin suhteen!

Lomailen enemmän

Heh, vähän hihittelin, kun luin viime vuoden pyhiä lupauksiani: ”Minulla on viikkokausia pitämättömiä lomia ja niilläkin lomilla, jotka pidän, teen kuitenkin jotain toista työtä. Pyhä lupaus, käsi sydämellä: tänä vuonna pidän loman, johon ei kuulu yhtään työntekoa.” Not happened. Kosin reissulla en tainnut tehdä muuta kuin Instagramia, mutta muuten olin kyllä töissä koko vuoden. Kun muut pitivät kesälomiaan, minä otin vastaan kesätyön. Katsotaan uudestaan ensi vuonna…

Vähennän maitotuotteita

Tämä on kyllä ollut mielen päällä koko ajan, mutten ole aivan kauhean kiitettävästi tässäkään onnistunut. Ensi vuonna riittää kirittävää tässä(kin) asiassa.

Summa summarum: ensi vuodelle on isot odotukset! Uskon että voin paljon paremmin kaikin puolin vuonna 2019. Opin syömään, liikkumaan ja lepäämään. Perusjuttuja, jotka eivät ole vielä näin aikuisenakaan hanskassa.

♥ Hyvää uutta vuotta kaikille! ♥

 

Uuden vuoden lupaukset

Lupasin tehdä koontia viime vuodesta, mutta mitäpä tuohon enää palaamaan: muutettiin, oltiin kiireisiä, uuvuttiin ja kirjoitettiin. Uudeksi vuodeksi lupaan järjestellä elämääni niin, ettei se olisi aivan niin hektistä kuin ennen.

Uuden vuoden lupausten tekeminen on aika kliseistä ja usein pyhimmätkin lupaukset unohtuvat viimeistään helmikuussa. Ajattelen kuitenkin, että vuodenvaihde on oiva hetki edes yrittää parantaa tapansa ja oikeasti toteuttaa suunnitelmia.

Siksi minäkin lupaan joka vuosi jotakin. Uuden vuoden listani on varmaan aika samanlainen kuin muillakin: syö terveellisemmin, liiku enemmän ja niin pois päin, mutta nuo ovatkin niitä juttuja, jotka vaikuttavat isosti kaikkiin muihinkin elämän osa-alueisiin.

Liikun enemmän

Olen päästänyt itseni niin rapakuntoon, että välillä oikeasti itkettää. Löysin hiljattain vanhan kalenterini yliopistoajoilta ja katsoin kadehtien menneisyyden minäni arkea: maanantaina bodypump, tiistaina salitreeni, keskiviikkona body balance, torstaina spinning ja niin edelleen. Elämä oli melkoisen helppoa tuolloin. Jaakko kysyi, miksen nyt treenaa niin paljon, jos kerran haluan. Naurahdin kuivasti ja kysyin, miten ihmeessä ehtisin. Opiskeluaikoina kävin aina treenaamassa ”hyppytunneilla”. Jos minulla olisi työpäivinä parin tunnin taukoja ja sali tien toisella puolella, ihan saletisti kävisin jumppaamassa. Nyt vain pitäisi järjestää elämänsä niin, että edes jonkinlainen treeni onnistuisi edes kerran pari viikossa.

Hoidan selän kuntoon

Selänkin luulisi korjaantuvan liikunallisemmalla elämäntavalla, mutta aion myös aktiivisesti pyrkiä parantamaan (edelleen) kipeän selkäni. Ensimmäinen etappi olisi varata aika fyssarilta. Yksi syy, miksi tärkeät asiat eivät elämässäni etene, on se, etten vain saa aikaiseksi. Aikojen varaaminen unohtuu eikä asioita vain jaksa edistää. Hyvä vinkki on, että kerää listan tekemättömistä hommista ja varaamattomista ajoista ja raivaa sitten kalenterista tunnin pari, jolloin hoitelee ja varailee kaikki asiat, jotka koneella ja puhelimella hoituvat. Mielikin puhdistuu, kun asiat etenevät eivätkä jää ärsyttävästi roikkumaan.

Hoidan mielen kuntoon

Kirjoitinkin aiemmin, että mielenterveyttä pitäisi hoitaa yhtä aktiivisesti kuin fyysistä terveyttään. No, molemmat ovat minulla vähän retuperällä, mutta tänä vuonna aion saada pääkoppanikin parempaan kondikseen! Olen pitkään haaveillut psykoterapiasta, josssa kaiveltaisiin kaikki vanhatkin kuonat minusta ja tänä vuonna tämäkin asia viimein edistyy.

Syön paremmin

Tämäkin liittyy laajempaan elämäntaparemonttiin, joka odottaa toteuttamista. En haaveile mistään ihmedieeteistä tai kummallisista ruokavalioista vaan ihan tavallisesta, terveellisestä ja säännöllisestä ruokavaliosta. Kiireisenä syön usein todella epäsäännöllisesti ja huonosti: kun en ole muistanut syödä koko päivänä, välipalaksi valikoituu usein kiskalta kipaistu suklaapatukka. Tämän on oikeasti pakko loppua!

Luen enemmän

Olen jo viime aikoina päässyt vähän entistä paremmin kiinni kirjan syrjään: lapsen vauva- ja taaperoaikoina en lukenut paljonkaan ja kuuntelin kirjani, jos jotakin. Parempi sekin silti kuin ei mitään. Vuonna 2017 tuli sentään luettua muutamia hyviä kirjoja. Tänä vuonna yritän siirtyä vieläkin aiemmin iltaisin sänkyyn lukemaan kirjoja enkä tuijota pelkkiä telkkarisarjoja.

Teen vähemmän töitä

Tämä on oikeastaan melkeinpä tärkein asia, joka minun pitää jollakin (vieläkin) tuntemattomalla tavalla ratkaista tavalla tai toisella. Olen tehnyt koko vuoden 2017 aivan liikaa töitä. Tänä vuonna tälle, jopa sairastuttavalle kierteelle tulee jonkinlainen muutos. Olen pähkäillyt asiaa niin kauan, että ratkaisun on pakko olla pian päässäni.

Lomailen enemmän

Minulla on viikkokausia pitämättömiä lomia ja niilläkin lomilla, jotka pidän, teen kuitenkin jotain toista työtä. Pyhä lupaus, käsi sydämellä: tänä vuonna pidän loman, johon ei kuulu yhtään työntekoa.

Vähennän maitotuotteita

Olen ollut kala-kasvissyöjä jo kymmenisen vuoden ajan, mutta uusi haaste on vähentää selvästi maitotuotteita ja pyrkiä tekemään muutenkin entistä eettisempiä valintoja ruokakaupoilla.

Millaisia lupauksia te teitte?

Parisuhdetta hoitamassa Vierumäellä

Minua IG Storyssa seuraavat varmasti saivatkin yliannotuksen meidän Vierumäkiseikkailusta. Mummi ja pappa kurvasivat Harjavallasta lasta hoitamaan ja minä vein siis Jaakon yllärinä Vierumäelle sporttilomalle. Oli pakko sanoa hänelle, että tiedossa on urheilua ja golfia, jotta hän osaisi ottaa oikeat vaatteet ja mailat mukaan, joten kun lähdimme ajamaan Järvenpään suuntaan, hän jo tiesi minne ollaan menossa. Hän on ollut usein aiemminkin Vierumäellä, minä taas en koskaan.

Yllätyin tosi paljon siitä, mikä meillä Vierumäellä odotti. Kaverini ovat siellä käyneet treenailemassa ja rentoutumassa, mutta olen aina luullut, että siellä ollaan leirimeiningillä alkeellisesti mökeissä ja käydään suunnistamassa. Olin ihan ällikällä lyöty, kun tajusin millaisesta mestasta on kyse. Päätin Hangon retriittimme jälkeen viedä Jaakon hääpäivälahjana sporttilomalle ja onneksi saimme tämän toteutumaan.

Vierumäki tarjoaa valmiita parisuhdelomapakettejakin, mutta suunnitelin meidän aikataulut ihan itse. Jännitin vähän, kosahtaisivatko aikataulut, kun en oikein hahmottanut etäisyyksiä ja muuta, mutta kaikki meni tosi hyvin! Meidän aikataulu näytti tältä:

Lauantai:

15 – 15.45 Crosstraining (Kupla)

16 Check-in Vierumäki Resort Hotel, välipalaa

16.30-17.30 Golf sisäharjoittelu

17.45-19 Spa

20 Illallinen Valkjärvi Pop-up-ravintolassa

Sunnuntai:

10 Aamupala

11.15-12 SUP Fit & Balance

12.30 Vatsa-pakarajumppa

13.30 Pakkaaminen ja check-out

Crosstrainingistä oli hyvä aloittaa parisuhdesporttiloma, sillä kuvassa näkyvät harjoitukset tehtiin pareittain. Pahoittelin jo etukäteen Jakelle, että hän joutui tällaisen ramman pariksi (en voinut tehdä ollenkaan tuota kyynärpäänousua, koska selkäni on niin huonona taas). Saimme kuitenkin tehtyä treenin muuten hyvin ja lopulta Jaakko sai minustakin irti ihan viimeiset voimani. Hän on kilpailuhenkisin ihminen kenet tiedän ja hänen oli ihan pakko saada tehtyä viisi kierrosta puoleen tuntiin, koska ohjaaja sanoi, että se on paras tulos.

Crosstraining-treeni oli Kuplassa, missä on mm. juoksurata, yleisurheilulajeja, sählykentät, TRX Trainingia…

Ekan treenin jälkeen menimme kirjaitumaan hotelliin, joka oli siis ennen Scandic, mutta ihan hiljattain se myytiin ja se on nyt Vierumäki Resort Hotel. Alueella on muitakin majoitusvaihtoehtoja, mutta tämä hotelli lienee mukavuudenhaluiselle paras. Sieltä löytyy kaikki tarpeellinen: ihana Day Spa, saunoja, kuntosali, sporttibaari, keilahalli, yökerho ja ravintoloita.

Hotellista suuntasimme treenaamaan golfia sisäharjoittelualueelle. Samassa hallissa on myös tenniskenttiä. Kyseessä on siis vähän kuin range sisätiloissa eli siellä pystyy treenaamaan niin pitkää lyöntiä kuin lähipeliäkin.

Golfista kiirehdimme takaisin hotellille Day Spahan, mistä emme valitettavasti ennättäneet saada mitään ihanaa hoitoa, sillä olin varauksineni niin myöhään liikenteessä, mutta pääsimme omatoimispahan rentoilemaan ja tekemään kasvo- ja vartalohoidot itsellemme. Tässä kohdin aikataulussa oli vähän kiirettä ja jouduin pitkin hampain nousemaan ennen seitsemää lepotuolistani, mutta spa meni tosiaan tuona päivänä kello 19 kiinni. Alun perin olin suunnitellut, että menisimme vielä tässä kohdin kuntosalille, sitten spahan ja myöhemmin dinnerille, mutta nuo aukioloajat muuttivat suunnitelmia. Koska spahan oli ehdottomasti päästävä, siitä en olisi suostunut tinkimään. Ystäväni sanoi vielä ennen kuin lähdimme, että spa-tila on hänestä ihanampi kuin missään.

     

Altaita day spassa ei siis ole vaan tarkoitus olisi ottaa hierontaa tai muita hoitoja ja siirtyä sitten lepotuoleille nauttimaan juomia ja pikkupurtavaa. Meillä ei siis hoitoja ollut, mutta rentouduimme pitkään höyrysaunassa (rakastan höyrysaunoja!!) ja lueskelin lehtiä ihanilla lepotuoleilla. Saimme myös itse tehdä kasvo- ja vartalohoidot ja minua nauratti, kun mietin Jaakkoa läträämässä voiteiden ja seerumin kanssa. Hän ei siis käytä normaalisti mitään kosmetiikkaa paitsi huulirasvaa, kun on ihan pakko. Illallisella hän ihmetteli, kuinka hänen ihonsa on niin sileä 😀

Day Span pukuhuoneet ja suihkutilat ovat myös tosi kauniit.

Olisin oikeasti voinut olla tuolla koko illan.

 

Span jälkeen iho oli niin heleä, ettei olisi yhtään tehnyt mieli meikata, mutta oli aika lähteä dinnerille. Olin varannut ensin meille illallisen ensin hotellin ravintolasta, mutta Vierumäki halusi tarjota meille illallisen pop-up-ravintola Valkjärvessä, joka oli Country Clubilla vähän matkan päässä hotellista. Kyseessä oli todellakin pop-up-ravintola, joka oli valitettavasti viimeistä päivää auki, kun me siellä olimme, mutta toivottavasti pistävät sen pystyyn taas joskus myöhemmin! Ravintola oli loistava ja söimme ihan älyttömän hyvin. Söin pitkästä aikaa riistaa, kun sitä listalla oli. Jaakolle tuli riistapadastani kauhea annoskateus, vaikka hänenkin nieriänsä oli hyvää.

Jaakko odotti varmaankin eniten viikonlopulta sitä, että saamme nukkua aamulla pitkään. Vaikka ei meillä valittamista ole, lapsi heräilee vasta joskus kahdeksan maissa viikonloppuna, mutta Jaakko nukkuisi mielellään paljon pidempään. Heräilimmekin vasta kymmenen pintaan ja hipsimme aamupalalle. 11 maissa oli aika siirtyä uimahallille SUP Fit & Balance -tunnille. Meistä kumpikaan ole kokeillut SUPia, joten oli kiinnostavaa päästä testaamaan. Onneksi pääsimme, sillä aamupäivän ensimmäiselle ja ensin ainoalle tunnille emme enää mahtuneet. Onneksi päättivät järjestää heti perään toisen tunnin, jonne sitten pääsimme. Ja oli itse asiassa kivakin syödä rauhassa aamupala ja lähteä sitten vasta hallille.

 

Jaakolla tuntui ensin olevan vaikeuksia edes seisoa laudan päällä, mutta lopulta hän kokeili siinä jo päälläseisontaa! Menimme molemmat tunnille vähän ylimielisellä asenteella ja luulimme, että vain vähän lilluisimme lautojen päällä, mutta ohjaaja laittoi meidät kunnon tulikokeeseen. Kolmevarttisen jälkeen oli todellakin hiki ja oudot lihakset kipeinä. Haluan ehdottomasti päästä ensi kesänä suppailemaan ja sitä ennen olisi hauska treenailla sisätiloissa täällä pk-seudulla. Tuo on nimittäin ihan loistavaa keskivartalotreeniä, jota todella kipeästi kaipaisin.

Meillä oli ihan täydellinen viikonloppu! On niin tärkeää, että saa välillä viettää aikaa ihan kahdestaan. Aivan ehdottomasti lähdemme joskus Vierumäelle myös lapsen kanssa, sillä siellä on paljon aktiviteettejä myös pienille. Juttelimme myös, että olisi hauska lähteä myös kaveriporukalla, jolloin jokainen saisi valita yhden aktiviteetin. Erika valkkaisi ihan saletisti issikkaratsastuksen, jota sitäkin Vierumäellä voi harrastaa!

Juttelimme vielä sunnuntai-illalla, että vaikka (minulla) urheilu arjen kiireissä aina ensimmäisenä unohtuukin, pitäisi muistaa että kunnon sporttailun jälkeen tulee vain ihan paras olo.